Itämeripäivä – Lievestuore, Laurinkylä

Tämä juttu kertoo Jyväskylän yliopiston OKL:n kurssin OPEA315 (2014 – 2015) sekaryhmän 9 työstämän Itämeriprojektin etenemisestä ja vaiheista.

Itämeripäivä toteutettiin sivustolla esitetyn konseptin mukaisesti 06.03.2015 Lievestuoreen Laurinkylän koululla, yhteensä 160:lle oppilaalle luokkatasoilla 5-9.

Reunaehdoista se kaikki lähti 5.12.2014

“Sekaryhmä tutkii yhdessä ”kohderyhmänsä” kanssa, mitä on moniääninen yhteiskunta ja tekee tähän liittyen teon, jolla on merkitystä.”

Toinen kokoontuminen 18.1.2015

BSAG on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka kokoaa yhteen erilaiset Itämeren hyväksi työskentelevät toimijat. Säätiöllä on paljon valmista materiaalia Itämeri-teeman käsittelyyn kouluissa, joten päädyimme käyttämään tätä valmista konseptia yhtenä projektimme työkaluna.

Ensimmäisessä tapaamisessa projektin toteutus haki muotoaan (kuva Niko Nappu).

Teeman lisäksi heittelimme ideoita siitä, mitä kaikkea projekti voisi pitää sisällään. Ideariihessä mainittiin ainakin räppi, graffitit, prosessidraama, Instagram, QR-koodit, Itämeren hylyt ja aito Itämeren muta. Se jääköön nähtäväksi, minkälainen soppa näillä aineksilla saadaan keitettyä 🙂

Mikä BSAG? 19.1.2015

Kuten edellä mainittiin, päätimme lähteä toteuttamaan projektia jonkinlaisessa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Tässä tekstissä ajattelin kertoa hieman tarkemmin, minkälaisesta säätiöstä on kyse.

BSAG on sitoutumaton säätiö, joka on perustettu vuonna 2008 tarkoituksenaan koota yhteen Itämeren pelastamisen eteen työtä tekevät toimijat. BSAG tekee yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa: viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, yksityistahojen, valtion päämiesten, talouselämän vaikuttajien sekä yritysten.. Säätiön tavoitteena on mahdollistaa se, että kaikki toimijat voisivat toimia Itämeren eteen niillä tavoilla, jotka he parhaiten osaavat. Toiminnassa pyritään innovatiivisuuteen sekä laaja-alaiseen yhteistyöhön, ja työn kohteena ovat erityisesti maatalouden, merenkulun ja vaarallisten aineiden haitat.

Yksi keskeinen ja konkreettinen BSAG:n työmuoto on Itämerisitoumukset, joita säätiö kerää erilaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. BSAG:n nettisivujen mukaan sitoumus on ”tapa julkisesti kertoa, mitä organisaatio on sitoutunut tekemään Itämeren hyväksi.” Esimerkkejä eri organisaatioiden Itämeri-sitoumuksista löytyy sitoumuspankista BSAG:n nettisivuilta.

Itämerisitoumus tulee todennäköisesti olemaan yksi keskeinen osa projektiamme. Yksi tämän hetken ideoista on, että projektin tuloksena syntyisi oppilaiden laatima Itämerisitoumus. Projektin lopullinen toteutus on kuitenkin vielä auki. Uskomme, että Itämeren tilanne ja ympäristönsuojelu ylipäätään ovat asioita, joita olisi syytä pitää esillä kouluissa. Tämän projektin myötä haluamme omalta osaltamme olla edistämässä koulujen ympäristökasvatusta.

BSAG tarjoaa myös valmiin konseptin päivätyökeräyksen järjestämiselle. Keräyksellä tuetaan BSAG:in työtä Itämeren hyväksi.

Lisätietoa BSAG:n toiminnasta sekä materiaalia löytyy säätiön nettisivuilta . Nettisivuilta löytyy myös paljon ajankohtaista tietoa Itämeren tilanteesta.

Tää homma etenee 2.2.2015


Eri tila, samat naamat 
 Suunnittelu jatkuu! (kuva: Niko Nappu)

Lievestuoreen koulu on yhtenäiskoulu, joka on jakautunut kahteen osaan: 0-4 lk sekä 5-9 lk. Toteutamme projektin Laurinkylän koululla (5-9 lk), jossa on yhteensä 160 oppilasta. Tästä linkistä pääset tutustumaan koulun nettisivuihin.

Paikan lisäksi on varmistunut päivä ja toteutuksen muoto. Järjestämme siis Itämeri-aiheisen teemapäivän Lievestuoreella pe 6.3. Päivän sisältö on vielä rakenteluvaiheessa, mutta tämän hetken ajatuksena on toteuttaa päivän aikana erilaisia toimintapisteitä, joissa oppilaat pääsevät tutustumaan Itämeren tilanteeseen sekä myös tuottamaan omaa materiaalia päivän teemaan liittyen. Pisteiden sisältö tarkentuu suunnittelun edetessä ja tullaan varmasti kertomaan niistä vielä lisää täällä blogissakin.

Kyllä tästä hyvä tulee! Seuraavaan kertaan.

?

Tämä porukka kyllä hoitaa homman kotiin (kuva: Selma Närkki)

Tutustumassa Lievestuoreella 9.2.2015

Viime torstaina kävimme pienellä porukalla vierailemassa Laurinkylän koululla Lievestuoreella. Vierailun tarkoituksena oli tutustua koulun tiloihin, esitellä ideoitamme tarkemmin rehtorille sekä suunnitella hieman yhdessä päivän sisältöä ja aikataulua.

Oli mukavaa päästä käymään koululla ja näkemään, millaiseen paikkaan olemme menossa teemapäivää järjestämään. Saimme koululla erittäin innostuneen vastaanoton, oli mukava nähdä, että koululla ollaan myös innoissaan tulevasta teemapäivästä. Kaiken kaikkiaan koulu kokonaisuudessaan vaikutti oikein mukavalta ja saamme varmasti järjestettyä hienon teemapäivän sinne!

Vierailun aikana teemapäivän rakenne ja aikataulu tarkentui sen verran, että ajatuksena on nyt lähteä toteuttamaan kolme 1,5 tunnin settiä. Oppilaat jaetaan siis useampiin ryhmiin, ja kerrallaan pisteitä kiertää puolentoista tunnin ajan noin 50-60 oppilasta. Näin kaikilla koulun oppilailla on mahdollisuus osallistua teemapäivään.

Kävimme myös kiertelemässä koulua ja katselemassa tiloja, ja saimme jo jonkinlaista ideaa siitä, mihin tiloihin eri pisteitä voisi sijoittaa. Vierailu Lievestuoreella oli konkreettinen askel kohti teemapäivän toteutumista!

Työn touhussa 16.2.2015

Viime viikkoina on ollut kuhinaa ja projekti on edennyt monella rintamalla positiivisesti eteenpäin. Olemme saaneet yhteistyökumppaniksi Tvärminnen eläintieteellisen aseman, jonka johtaja Marko Reinikainen lupasi aseman auttavan meitä esimerkiksi lajistonäytteiden hankkimisessa. Helsingin yliopiston alaisella Tvärminnen asemalla on pitkät perinteet sekä Itämeren tutkimuksessa että opetuksessa. Asema on perustettu jo vuonna 1902 ja se sijaitsee ihanteellisessa paikassa Hangon ja Tammisaaren välisellä alueella. Aseman nettisivuilta löytyy linkki mm. nettikameraan, joka kuvaa aseman venevajaa. Tällä hetkellä asemalla näyttäisi aurinko paistavan ja Krogarviken näyttäisi olevan jäästä vapaa. Alla olevalla videolla voit tutustua asemaan ja sen ympäristöön. Vilahtaapa kuvissa myös aseman tutkimusalus Saduriakin. Tutkimusaluksen nimi viittaa aseman tunnukseen eli Kilkkiin (Saduria entomon), joka on iso siiroihin kuuluva Itämeren äyriäinen.

Olemme myös olleet yhteydessä BSAG:n toimiston väen kanssa. He ilahtuivat ja innostuivat suuresti projektistamme. Huomenna tiistaina pidämme Skype-kokouksen heidän kanssaan ja mietimme millä tavoin voisimme parhaiten viedä projektia ja Itämeripäivä-konseptiamme eteenpäin yhdessä.

Itämeripäivä tulee koostumaan useista erilaisista pisteistä, joissa pääsee tutustumaan Itämereen monin eri tavoin. Tarkoituksena on mm. noutaa Tvärminnestä ihka aitoa Itämeren lajistoa ihmeteltäväksi, sekä tutkiskella ihmisen ja luonnon suhdetta prosessidraaman keinoin. Tietoa, toiminnallisuutta ja hyvää fiilistä. Ei lähdetä alleviivaamaan uhkia ja ikäviä asioita, vaan korostetaan positiivisia juttuja!

Mitäköhän naposteltavaa voisimme tarjota koululla – paahdetut leväsiirat ovat kuulemma suurenmoisia?


Kesä tulee kohisten. Aivan tämänkaltaista näkyä emme kuitenkaan vielä kohtaa, kun vierailemme maaliskuun alussa Tvärminnessä (Kuva: Niko Nappu).

Hommat hanskassa ja hanskat tallessa 27.2.2015

Postissa odottaa paketti BSAG:lta. Saimme jo hyvää tukimateriaalia sähköisessä muodossa, joten saapa nähdä mitä jännää postilähetys pitää sisällään. Viime viikolla pidimme videoneuvottelun BSAG:n toimiston väen kanssa ja keskustelimme mm. siitä miten konseptimme rakentelu ja toteuttaminen voisi hyötyä säätiöstä ja vice versa.

Itämeri-päivä lähestyy mielettömällä nopeudella, mutta taidamme kuitenkin olla melko selvillä vesillä toteutuksen suhteen. Toimintapisteiden suunnittelu on edennyt omalla painollaan ja vastuuryhmät ovat suunnitelleet sisältöjä omaan tahtiinsa. Suunnitelmia ja sisältöjä katsoessa vaikuttaa siltä, että hyvä tästä tulee, todella hyvä – kunnes koittaa se toteutusta edeltävän päivän paniikki, jolloin kaikki leviää käsiin. No, paniikki varmaan iskee jossain vaiheessa H-hetken lähestyessä, mutta meillä ei kyllä todellakaan ole mitään hätää. Perjantaina 6.3. Lievestuoreen koulu saa vieraakseen joukon innostuneita Itämeri-lähettiläitä, johtajanaan Itämerenneito, kilkkien kuningatar, risteilyemäntä Anna.

Ensi viikolla biologiryhmä lähtee noutamaan näytteitä Tvärminnen suunnalta. Saapa nähdä minkälaista keliä on luvassa. Itämerellä on tänä vuonna ollut todella huono jäätilanne, eikä aseman edustallakaan juuri jäitä ole. Tarkoitus olisi noutaa veneellä jostain saaren rannasta hieman rakkolevää, tuota Itämeren tärkeää avainlajia, joka muodostaa rannoille selkeän vyöhykkeen muiden lajien hyödynnettäväksi. Rakkolevävyöhykkeestä toivomme saavamme myös siiroja sekä katkoja uiskentelemaan Lievestuoreelle päivän ajaksi rakennettavaan pieneen Itämeri-akvaarioon. Mikroskopointia varten otamme haaveilla kasvi- ja eläinplanktonnäytteitä. Lajisto on tähän vuodenaikaan varmaan melko köyhä, mutta pääasia on, että saisimme jotain elävää katseltavaa tapahtumaan. Tarkoitus ei ole opettaa Itämeren lajistoa eikä kertoa teoriaa. Panostamme tekemiseen ja kokemiseen. Aseman johtaja Marko ja teknikko Veijo ovat jo keränneet meille valmiiksi jotain materiaalia, akvaariossa odottaa ainakin kilkkejä ja liejusimpukoita.

Itämeripäivä pähkinänkuoressa 27.2.2015

Tuleekohan tästä konsepti, jonka voi toteuttaa uudelleenkin? Onko suunnitelmamme liian yksilöllinen, jotta joku muu voisi ottaa sen ja järjestää Itämeri-päivän jossain toisessa koulussa? Joka tapauksessa olemme luomassa jonkinlaisia raameja ja kehittämässä ideoita, joita joku toinen voi muokata oman kouluunsa sopiviksi. Alla on kuvattuna lyhyesti ne toimintapisteet, jotka näillä näkymin tulemme järjestämään ensi viikon perjantaina. Kuvaukset eivät pidä sisällään kaikkea suunnittelemaamme toimintaa. Projektin lopussa täytyy kasata koko materiaali yksiin kansiin, jotta se voisi olla toistenkin hyötynä.

Virtuaalibiologia (hylyt ja lajisto)

  • Tietokoneluokassa tutustutaan itsenäisesti saariston lajistoon olemassa olevan tietokannan ja Google Earth -ohjelman avulla.
  • Uppoudutaan 1700-luvun hylkyyn videon välityksellä

Katso ja koske (Itämeren lajistoa)

  • Ihmetellään autenttisia näytteitä (levää, eläimiä, planktonia)
  • Katsellaan videoita
  • Apuna tietokantoja ja nettisivuja

Ystäväni Pyöriäinen -prosessidraama

  • Oppilaat omakohtaistavat Itämeri-tietouttaan eläytymällä ihmisen ja merenelävän ystävyyteen ja pohtivat, mitä voisivat tehdä edistääkseen Itämeren ja sen elävien hyvinvointia.

QR-koodisuunnistus

  • Koulun käytävillä koodeja, joita etsitään. Koodeihin liittyy kysymys, johon löytää vastauksen koodin takaa avautuvalta nettisivulta.

Musapiste

  • Inspiroidutaan Itämeriaiheisista kuvista ja/tai videonpätkistä, joihin tehdään GarageBandilla     taustanauhat/äänimaisemat.
  • Ideana, että saisi tällaisen kuva-äänimaisema yhdistelmän aiheesta Itämeri (8 tahtia) / kuva ja nämä oppilaiden tuotokset voisi yhdistää iMoviella yhdeksi kokonaisuudeksi.

Miten itse voit vaikuttaa?

  • Pysäkillä yritetään löytää oppilaille mahdollisuuksia vaikuttaa itse tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta.
  • Pysäkin ideana on päästää oppilaat ideoimaan itse tekoja, joilla on merkitystä.

Kaksi yötä Itämeri-päivään on…4.3.2015

?

Ylihuomenna koittaa vihdoin H-hetki: kauan valmisteltu ja odotettu Itämeri-teemapäivä saa päivänvalon Lievestuoreella Laurinkylän koululla 

?

Viimeiseen viikkoon on mahtunut paljon viime hetken valmisteluja, materiaalien hankintaa, aikataulujen säätämistä ja yksityiskohtien viilausta. Tänään muutamat sekaryhmämme jäsenistä ovat Tvärminnen tutkimusasemalla hakemassa ihan autenttista materiaalia Katso ja koske-pisteelle ihmeteltäväksi. Ihailtavaa omistautumista projektille 

Huomenna olemme menossa Laurinkylän koululle tekemään kaikki mahdolliset valmistelut jo etukäteen, että olisi sitten perjantaiaamuna mahdollisimman vähän tehtävää. Seuraavat kuulumiset saatte sitten teemapäivän jälkeen!

Parempaa odotellessa 7.3.2015

Wow, olipas mahtava päivä eilen! Blogiin tulee aikanaan videokooste päivästä, mutta tässä maistiaisia. Laurikkalan koulun sivuilla on myös kuvakooste päivän tapahtumista.


BSAG Itämeripäivän toimintapisteiden kuvaukset 16.3.2015

Alla kuvataan teemapäivän pisteiden kuvaukset. Toivottavasti saat ideoita oman Itämeripäiväsi järjestämiseen.

Virtuaalibiologia – Itämeren hylyt ja saariston lajeja

Tällä pisteellä oli tarkoitus esitellä hieman Itämeren kulttuurihistoriaa sekä tutustua Itämeren lajistoon valmiin lajitietokannan avulla. Aluksi katsoimme noin viisi minuuttia pitkän sukellusvideon ja tarinoimme vanhoista asioista. Lopuksi oppilaat saivat tutustua saariston lajistoon Google Earth-ohjelmalla avautuvan tietokannan avulla.

Materiaalit ja aika:

  • Video Vrouw Maria nimisestä hylystä – 5 min.
  • Keskustelua videon lomassa ja sen jälkeen – 5 min.
  • Valmiin tietokannan ihmettelyä Google Earth ohjelmalla. Opettaja ohjasi tarvittaessa – 10 min.
  • Tietokoneluokka
  • Videotykki
  • Postereita

Kommentit:

  • 20 minuuttia oli juuri sopiva aika tälle pisteelle.
  • 5-10 minuuttia lisää, jos olisi ollut sukellusvarusteita näytillä.
  • Kertomukset kannattaa sopeuttaa oppilaiden ikätasoon. Tällä kertaa kohderyhmänä olivat luokkatasot 5-9.
  • Nuoremmilla ei ollut tvt-taidot ihan samalla tasolla kuin vanhemmilla. Tietokannan käyttö sujui kuitenkin hienosti kaikilta.

Katso ja koske – Itämeren lajistoa biologian luokassa

Rakensimme biologian luokkaan Itämeri-akvaarion, johon olimme noutaneet mereltä eläimiä, leviä sekä planktonia. Akvaario täytettiin merivedellä, jonka tähän vuodenaikaan piti olla melko kylmää. Asukkeina akvaariossa oli: kilkkejä, kivinilkka, kolmipiikkejä, rakkolevää, merirokkoja, sinisimpukoita, katkoja, siiroja sekä liejusimpukoita. Kivien päällä kasvoi myös jotain vihreää rihmamaista levää.

Mikroskoopeilla oli mahdollisuus tutkia isoja sekä vähän pienempiä otuksia; preparointimikroskoopeilla katkoja ja valomikroskoopeilla eläin- ja kasviplanktonia.

Alkuun katsoimme yhdessä lyhyen videon Tvärminnen asemalta, jonka jälkeen oppilaat saivat opettajien avustuksella käydä näytteiden kimppuun. Taustalla soi rauhoittavaa meren kohinaa.

Tarjolla oli myös tabletteja, joilla sai etsiä tietoa tai katsoa Itämeri-aiheisia videoita.

Materiaalit ja aika:

  • Video Tvärminnen asemalta – 3 min.
  • Akvaarion ihmettelyä ja mikroskopointia – 5-17 min.
  • Akvaario (n. 100 l) sekä merivettä kanistereissa n. 120 l. (kaikkea vettä ei käytetty).
  • Eläin-, kasvi-, levä- sekä planktonnäytteitä. Kaikkea, mitä nyt tähän vuodenaikaan saatiin kiinni.
  • Tabletteja 2-4 kpl videoiden katseluun, sekä tiedonhakuun.
  • Tietokone, jossa lajitietokantaohjelma.
  • Videotykki
  • Kaiuttimet, joista soitettiin merellistä aaltojen kohinaa.
  • Muutamia tieteellisiä postereita.

Kommentit:

  • Alussa video oli tableteilla vapaasti katsottavissa, mutta päätimme jossain vaiheessa katsoa sen aluksi yhdessä.
  • Aikaa tälle pisteelle olisi tarvittu 25 minuuttia tai vielä enemmän.
  • Akvaarion rakentaminen ja ylläpitäminen on haasteellista tähän aikaan vuodesta (maaliskuun alku). Meillä oli vaihtovettä sekä ilmastin, mutta akvaarion lämpötilan säätely oli melko mahdotonta. Yksi vaihtoehto olisi lisätä hieman kylmää makeaa vettä tai jäätä akvaarion aika ajoin, mutta tällä kertaa se ei viikonlopun takia onnistunut. Yllättävää kyllä kaikki eläimet olivat vielä hengissä seuraavana keskiviikkona, vaikka vesi oli ollut huoneenlämpöistä n. viisi ja puoli vuorokautta.
  • Elävien näytteiden (kasvit / levät / eläimet) hankkiminen oli työlästä, mutta erittäin suotavaa – uskomattoman motivoivaa ja oppilaita kiinnostavaa. Olimme kyllä säilöneet joitakin näytteitä hätävaraksi Etax:iin sekä fiksanneet planktonia Lugolin liuoksella.
  • Muista ohjeistaa mikroskooppien käyttö. Meillä opettajat avustivat katselua ja olivat etsineet myös valmiiksi kohteita katseltavaksi.

Piirtoseinä

Piirtoseinän tarkoituksena oli antaa oppilaille mahdollisuus ilmaista itseään piirtämällä tai kirjoittamalla päivän aikana kokemiaan asioita. Portaikon viereinen seinä oli päällystetty kaksinkertaisesti paperilla ja siihen oli luonnosteltu rannan profiili levävyöhykkeineen ja hylkyineen.

Materiaalit ja aika:

  • Paperirulla 47 m2, 3,99 € Biltema – koko päivä +
  • Tusseja

Kommentit:

  • Paperi kannattaa laittaa kaksin kerroin, jotta seinä ei värjäänny.
  • Muista kuvata alkutilanne ja lopputilanne. Kuvaa myös yksityiskohtia kameralla.
  • Paperin voi jättää paikalleen tuleviksi päiviksi.

Miten voin itse vaikuttaa?

Miten voin vaikuttaa-pisteellä oppilaat pääsivät pohtimaan sitä, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa Itämeren ja yleisemmin ympäristön tilaan. Jokaisella on mahdollisuus tehdä jotakin ympäristön hyväksi ja myös pienillä teoilla ja arjen valinnoilla on merkitystä. Piste perustui keskusteluun; oppilaat pääsivät itse ääneen pohtimaan, kertomaan ja kyselemään. Tarkoituksena oli saada oppilaat miettimään omaa käyttäytymistään ja kannustaa heitä elämään ympäristöystävällisesti.

Pisteellä jokainen oppilas pohti itse, mitä hän voisi itse tehdä (tai jättää tekemättä) ympäristön hyväksi. Oppilaat kirjasivat ideoitaan paperille ja lopuksi kävimme heidän ideansa yhdessä läpi. Joidenkin ryhmien kanssa teimme myös mielipidejanan, eli me ohjaajat esitimme luonnonsuojeluun liittyviä väittämiä, joihin oppilaiden piti ottaa kantaa seisomalla valitsemassaan kohdassa “kyllä/ei”-janalla.

Materiaalit ja aika:

  • kyniä ja paperia
  • lehtileikkeitä luonnonsuojeluun liittyen
  • materiaalia luonnonsuojelujärjestöiltä (esitteitä yms.)

Kommentit:

  • tämä piste olisi pitänyt suunnitella toiminnallisemmaksi, pelkkä keskustelu ei toiminut ihan haluamallamme tavalla
  • varsinkin nuorempien oppilaiden kanssa toiminnallisuus helpottaisi, muuten keskustelu voi olla hankalaa kun asiat jäävät liian abstraktille tasolle
  • vanhempien (8-9 lk.) oppilaiden kanssa saimme hyvää keskustelua aikaan
  • haasteeksi osoittautuivat myös erilaiset ryhmädynamiikat; hiljaisten oppilaiden aktivointi sekä rauhattomien hillitseminen
  • 20 minuuttia oli sopiva aika tällä pisteelle

Prosessidraama / draamapedagogiikka


Prosessidraamaa Itämeripäivässä (kuva: Vesa Hakala).

Työpajan pohjana on Allan Owensin ja Keith Barberin prosessidraama ”Ystäväni valas” teoksesta Draama toimii (JB-kustannus 1998, 46-55). Prosessidraama on mukailtu valaan ja lapsen välisen ystävyyden sijaan käsittelemään pyöriäisen ja lapsen välistä ystävyyttä. Owensin ja Barberin prosessidraama on lyhennetty koostumaan ystävyyttä käsittelevästä alkukeskustelusta, Simon Jamesin tarinan ”Ystäväni valas” (Owens & Barber 1998, 51-53) lukemisesta, sen merenpohjakuvauksen työstämisestä kollektiivisesti piirtämällä ja siitä, että jokainen oppilas keksii  tarinalle oman päätöksensä.

Materiaalit ja aika:

  • Työpajaan on hyvä varata aikaa noin 40 minuuttia ja materiaaleiksi tarvitaan kyniä ja papereita.

Kommentit:

  • Näillä järjestelyillä työpaja toimi Itämeri-päivän aikana oikein hyvin ja jokainen työpaja oli erilainen, kiitos oppilaiden luovien ratkaisujen.

QR-koodisuunnistus

Koulun käytävillä oli seinillä 16 QR-koodia, joilla aukesi tietty Itämereen liittyvä Internet-sivu. Jokaiseen koodiin liittyi kysymys/kysymyksiä, johon/joihin löysi vastauksen kyseiseltä sivulta. 7-8 hengen ryhmät jaettiin kahteen pienempään ryhmään ja koodeja etsittiin ryhmissä. Jos oppilailla oli omassa älypuhelimessa QR-koodin lukusovellus, useampikin pienempi ryhmä saattoi suunnistaa yhtä aikaa

Materiaalit ja aika:

  • 2 tablettia/iPadia tmv.
  • A4-paperille tulostetut QR-koodit ja teippiä niiden kiinnitykseen
  • kysymyslomakkeet

Kommentit:

  • QR-koodeja oli 16 ja niihin liittyi yhteensä 19 kysymystä
  • koodimäärä ja kysymysmäärä oli sopiva 20 minuuttiin – vain muutama ryhmä ehti (juuri ja juuri) käydä kaikki koodit läpi, joten ”luppoaikaa” ei jäänyt

Esimerkkikysymyksiä

  • Kuinka monta maata sijaitsee Itämeren rannalla?
  • Mikä salmi Ruotsin ja Tanskan välissä erottaa Itämeren Pohjanmerestä?
  • Mikä on Itämeren pinta-ala?
  • Mainitse kolme itämerensuomalaista kieltä
  • Minkä Itämeren alueen kaupungin matkustajasatama on kuvassa?

Päde ja piirrä – Itämeren tietäjät ja taiteilijat

Kaksiosaisella, 20 minuutin mittaisella rastilla oppilaat pääsivät aluksi koettamaan Itämeri-tietouttaan Kahoot-tietovisapelin merkeissä. Oppilaat jakaantuivat kahdeksi joukkueeksi ja neuvottelivat yhdessä ennen vastauksen antamista. 12 kysymyksestä osa oli samoja kuin QR-koodisuunnistuksessa, joten suunnistusrastin suorittaneet oppilaat pääsivät testaamaan myös oppimistaan. Jokaisen kysymyksen jälkeen rastin vetäjät avasivat vielä aihetta lyhyesti, jotta oikeille vastauksille saataisiin konteksti eivätkä ne jäisi pelkäksi nippelitiedoksi. Esimerkiksi kysymystä, jossa kuvasta piti tunnistaa pyöriäinen, seurasi lyhyt tietoisku pyöriäisen koosta, ruokavaliosta ja sukulaisista. Vastaavasti Kattegatin salmea koskevan karttakysymyksen yhteydessä kerrottiin Itämeren veden hitaasta vaihtumisesta.
Tietovisan jälkeen oppilaat ohjattiin loppuajaksi piirtämään lattiaan teipatulle paperille. Piirustuksien aihetta ei rajattu, vaan pääpainotus oli vapaassa taiteellisessa itseilmaisussa, vaikka Itämereen tavalla tai toisella liittyminen ei haitannutkaan. Piirtämistehtävän yhteydessä oppilaat pääsivät purkamaan päivän aikana syntyneitä tuntojaan.


Piirtelyä Kahoot-pisteellä (kuvat: Leena Penttinen).

Materiaalit:

  • www.getkahoot.com-osoitteessa laadittu tietovisa (12 kysymystä)
  • Tietokone pelin hostaamista varten
  • Kaksi tablettia
  • Kaksi 47 m²:n paperirullaa
  • Värikyniä, vahaliituja ja tusseja

Kommentit:

  • Ensimmäisillä rastinpitokerroilla oppilaita pyydettiin ottamaan esille oma älylaitteensa ja muodostamaan joukkueet tai parit niiden oppilaiden ympärille, joilla oli oma laite, kirjautumaan sisään peliin ja keksimään joukkueelleen nimi. Huomasimme pian, että kaksi neljän hengen joukkuetta oli toimiva ratkaisu. Tällaisiin alkuvalmisteluihin kului kuitenkin jonkin verran aikaa, ja rastin tietovisaosuus nopeutui huomattavasti sen jälkeen, kun saimme käyttöömme kaksi tablettia, joilla kirjauduimme peliin ja muodostimme joukkueet jo valmiiksi ennen uuden ryhmän saapumista rastille. Tällöin oppilaiden ei tarvinnut kuin muodostaa kaksi joukkuetta ja peli voitiin heti aloittaa. Olisikin ollut hyvä, että dedikoidut tabletit olisivat olleet rastilla alusta asti, jolloin piirtämiselle olisi jäänyt enemmän aikaa. Silloin ei myöskään olisi jäänyt sitä riskiä, ettei osallistujien joukosta olisikaan löytynyt kahta nettiselailuun soveltuvaa älylaitetta.
  • Yhdessä vaiheessa rastilla olikin vain yksi kunnolla toimiva älylaite. Tilanne ratkaistiin siten, että joukkueet saivat vuorotellen suullisen vastausmahdollisuuden. Vastausta ei saanut möläyttää ääneen, vaan kummankin joukkueen jäsenet supattelivat keskenään ja valitsivat yhdessä oikean vastauksen. Jos ensimmäisenä vastausvuorossa ollut joukkue ei osunut oikeaan, vuoro siirtyi toiselle joukkueelle.
  • Tietovisan kysymykset olisivat ehkä kaikki voineet niveltyä suoraan muiden rastien sisältöihin. Yksi kysymys olisi esimerkiksi voinut olla kilkintunnistustehtävä: jos oppilas olisi aiemmin käynyt Katso ja koske -rastin, kilkki olisi ollut sieltä tuttu ja päinvastoin.

Musiikkia iPadeilla

Musiikkirastin ideana oli säveltää Itämeriaiheisiin kuviin kahdeksan tahdin mittainen kappale. Sävellystyöhön käytettiin iPadien GarageBand -sovellusta, josta ohjeistettiin suosimaan smart-instrumentteja ja valmiita looppeja. Kappaleet tehtiin 2-3 hengen ryhmissä ja tekoon oli reilu 10 minuuttia aikaa. Oppilaiden tuotokset esiteltiin rastin lopuksi koko ryhmälle ja kappaleista pyrittiin miettimään, miten Itämeriaiheinen kuva oli heidän työtään inspiroinut.

Materiaalit ja aika:

  • Työpaja kesti ohjeistuksineen noin 20 minuuttia
  • Itämeriaiheiset kuvat inspiroitumiseen
  • iPadit, joissa GarageBand -sovellukset
  • Mahdollisesti myös kaiuttimet, joista äänen saa kaikille kuuluviin. (iPadeista matalat taajuudet kuuluvat heikosti)

Kommentit:

  • Aikaa voisi varata enemmänkin, jotta oppilaat ehtisivät kunnolla miettimään kappaleen musiikillisia elementtejä
  • Smart-instrumenttien ja valmiiden looppien suosiminen sekä sovelluksessa vakioksi säädetty tempo johtivat väistämättä siihen, että joidenkin ryhmien tuotokset kuulostivat jokseenkin samanlaisilta.
  • iPadeista kannattaa tsekata muistin tila, sillä jos sitä ei tarpeeksi ole, ei voi äänittää. Näin kävi joidenkin ryhmien kanssa, eikä kaikkien ryhmien tuotoksiakaan voitu tallettaa. Padien kanssa on hyvä huomioida myös muut mahdolliset tekniset ongelmat, kuten materiaalin siirto tietokoneelle.

Aikataulutus

Itämeripäivä toteutettiin sivustolla esitetyn konseptin mukaisesti 06.03.2015 Lievestuoreen Laurinkylän koululla. Teemapäivään osallistui yhteensä 160 oppilasta luokkatasoilla 5-9. Päivä koostui rasteista, joita kierrettiin ennalta annetun aikataulun mukaisesti. Oppilaat saivat vapaasti valita ryhmänsä, mikäli kyseisessä ryhmässä oli vielä tilaa. Kaikki rastit oli suunniteltu kestämään 20 minuuttia, paitsi prosessidraama, joka kesti 40 minuuttia. Ryhmät kiersivät siis kahden tunnin aikana joko kolme tai neljä rastia, riippuen siitä osallistuivatko he prosessidraamaan. Aikaa rastilta toiselle siirtymiseen oli viisi minuuttia. ”Risteilyemäntä” piti huolen siitä, että vaihdot sujuivat mallikkaasti ja lisäksi jokaisessa ryhmässä oli myös johtaja, joka piti huolen ryhmän suunnistamisesta rastien välillä.

Ryhmien aikataulutus

Tietoja

Lisätietoja osoitteesta niko.nappu helsinki piste fi. Itämeripäivän konsepti (sivuston sisältö) on lisensioitu Creative Commons lisenssillä. Huom! videot ja kuvat on voitu lisensioida eri tavoin.

Creative Commons -lisenssi

Itämeripäivä, jonka tekijä on Joensuu Roope, Leinonen Suvi, Mäkelä Anna, Nappu Niko, Nieminen Jukka, Närkki Selma, Ollikainen Minttu, Pohjanheimo Elviira, Renvall Lauri, Ruuskanen Aleksi, Räisänen Emmi, Salmela Ville, Salminen Teppo, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Perustuu teokseen osoitteessa https://itameriprojekti2015.wordpress.com/.