Vesiluontokurssi – johdanto

Rakkolevä

Tervetuloa Vesiluontokurssille!

Tällä sivustolla voit tutustua vedenalaiseen maailmaan.
Sivustolla kerrotaan Itämeren, järvien ja jokien ainutlaatuisista piirteistä ja suurimmista nihin kohdistuvista uhista. Materiaali sisältää myös kuvaukset osasta Suomen vesistöissä tavattavista eläin- ja kasvi- ja levälajeista. Jokaisen osuuden lopussa on kirjallisuusluettelo, johon on koottu lähteitä syvempää perehtymistä varten.
Materiaali on tehty asiasisällöltään laajaksi, joten viihdyt varmaan sivuston parissa useaan otteeseen.

Siis, sukella tutustumaan vedenalaisen maailman ihmeisiin.

–

Sivuston ja sen sisällön käyttäminen kaupallisesti kielletty!

–

Kevyempi kuvagalleria lajeista löytyy osoitteesta laji-info.suurisininen.fi

Facebook-sivu

–

Niko Nappu (toim.), Markus Dernjatin, Anne Hemmi, Kirsi Kostamo & Mats Westerbom

2018

  1. Johdanto
  2. Vedenalaisen luonnon harrastaminen
  3. Eliöiden luokittelu
  4. Itämeri
    1. Lajit
    2. Itämeren ekologia
    3. Itämeren ympäristöongelmat
  5. Sisävedet
    1. Lajit
    2. Sisävesien ekologia
    3. Sisävesien ympäristöongelmat
  6. Oman lajihavainnon teko (toteutettavissa, tällä hetkellä ei toiminnassa)
  7. Kirjallisuus
  8. Kuvagalleria lajeista

Vedenalaisen luonnon harrastaminen ->

Verkkomateriaali on päivitetty versio Kirsi Kostamo (toim.), Anne Hemmi, Niko Nappu, Heli Toppinen & Mats Westerbom (2004) materiaalista. Sisältöä päivitetään kevään 2018 aikana. Sisävesien osuus pyritään toteuttamaan kesän 2018 aikana. Mikäli huomaat sisällössä korjattavaa tai haluat vaikka omia kuviasi lajisivuille ota yhteyttä niko AT suurisininen PISTE fi. Sivuston verkkoversion valmistumista ovat tukeneet Helsingin yliopiston tutkimusasemat. Sivuston ja sen sisällön käyttäminen kaupallisesti kielletty!


No comments

Kuka keksi Secchi-levyn?

  By ,

Tiedättehän sen pyöreän valkoisen levyn, jonka avulla voidaan mitata järvi- tai meriveden kirkkautta? Valkoinen levy lasketaan veteen ja se syvyys, jossa levy katoaa näkyvistä on kyseisen päivän näkösyvyys (katso ohjeet artikkelin lopusta).

Secchi-levy

Secchi-levy (kuva: Wikipedia, public domain).

Secchi- levyn keksijänä pidetään yleisesti kirkonmies ja professori Pietro Angelo Secchiä (1818-1878). Tarinan mukaan Secchi keksi menetelmän katseltuaan merenpohjalla lepäävää valkoista lautasta. Veden näkösyvyyttä oli kuitenkin mitattu jo vuosikymmeniä ennen Secchiä. Ainakin Saksalainen luonnontieteilijä Adelbert von Chamisso, Ranskalainen komentaja Louis Isidore Duperrey, Sveitsiläinen Francois Alphonse Forel ja Itävaltainen Josef Roman Lorenz von Liburnau käyttivät samankaltaisia valkoisia levyjä veden näkösyvyyden mittaamiseen ennen Secchin kokeita. Secchin tutkimukset olivat joka tapauksessa selvästi laajimmat ja järjestelmällisimmät menetelmän kehittämiseksi. Hän julkaisi menetelmää kuvaavan artikkelin vuonna 1865. Secchi ei ehkä kuitenkaan ollut idean todellinen isä.

Tarinan eräs versio alkaa vuonna 1845 Tyyneltä valtamereltä. Purjehtiessaan Wallisin saaren lähettyvillä, Ranskalainen merikapteeni Auguste Bérard (1796–1852), totesi lautasen näkyvän meren pohjalla 40 metrin syvyydessä. Jo 1800- luvun alkupuolella merentutkijana kunnostautunut Bérard toimi korvetti Rhinin kapteenina Uuden Seelannin tukikohdassa ja purjehti sieltä käsin Tongalle, Uuteen-Kaledoniaan ja Wallisille saakka. Uusi Seelanti oli tuolloin tärkeää valaanpyyntialuetta ja lisäksi Ranskalaiset kilpailivat Brittiläisen imperiumin kanssa Tyynen valtameren saarilla poliittisesta vaikutusvallasta. Bérardin raporteista huokuukin ajan henki. Hän mm. kirjoitti Poebo nimisen päällikön luvanneen tälle (Ranskalle) kaikki kansansa hallitsemat hedelmälliset maat Uudessa-Kaledoniassa. On tietysti epäselvää mikä Bérardin henkilökohtainen vaikutus lopulta oli, mutta edelleen tänäkin päivänä Uusi-Kaledonia ja Wallis ovat Ranskan hallinnon alaisia alueita. Samoina vuosina Tyynen Valtameren aaltoihin katseli myös muuan New Yorkista lähtöisin oleva Herman Melville, joka oli pestautunut valaanpyyntialus Acushnetin palvelukseen pari vuotta aiemmin.

Euroopassa Bérardin havainnot nosti esiin Ranskalainen fyysikko ja astronomi D.F.J. Arago (1786-1853). Pariisin observatorion johtaja oli monipuolinen tiedemies, jonka oli kiinnostunut mm. valon ominaisuuksista vedessä. Tarina alkaa kietoutua Sechhiin vasta, kun Paavillisen laivaston komentaja Alessandro Cialdi (1807-1882) törmäsi Aragon teksteissä mainintoihin Berardin havainnoista ja tästä innostuneena alkoikin kehitellä valkoista levyä näkösyvyyden mittaamiseksi. Cialdi pyysi apua Rooman yliopiston observatorion johtajalta, professori Secchiltä. Miehet tekivät näkösyvyyden mittauksia Välimerellä kuukauden ajan tukialuksenaan paavillinen höyryjahti L’Immacolata Concenzione. Tulokset julkaistiin artikkelissa ”Sur la Transparence de la Mer” (vapaa suom.: Tutkimus meren kirkkaudesta) vuonna 1865 Comptes Rendus de l’Acadamie des Sciences -tiedelehden numerossa 61. Näkösyvyyden osalta tutkimuksista ja kirjoitustyöstä vastasi professori Secchi. Secchin ansioksi voidaan lukea menetelmän kehittäminen sellaiseksi, minkälaisena se nykyään tunnetaan. Ideasta voimme kuitenkin kiittää kapteeni Bérardia, joka tuskin osasi arvata kuinka tärkeän havainnon hän kirjoitti muistiin seilatessaan Tyynellä valtamerellä 1800-luvun puolivälissä.

Bérardin henkilö jatkaa elämäänsä myös toisessa merentutkimuksen haarassa. Hänen kunniakseen on nimetty eräs nokkavalaiden suku Berardius (eng. giant beaked whales), joka käsittää kaksi lajia. Bérard toimitti aiemmin tuntemattoman valaslajin (ilm. Berardius arnuxii) ensimmäiset tyyppinäytteet Ranskaan tutkittaviksi.

Auguste Bérardin seikkailuista voi lukea lisää ranskaksi osoitteessa:

http://www.lagglorieuse.info/rechercher.php?Mots=Auguste+B%E9rard%2C+globe-trotter+imp%E9nitent&Submit=Rechercher

Lähteitä:

Tyler (1968) Limnology and Oceanography 13: 1-6
Howard-Duff (1986) Journal of the British Astronomical Association 97: 26-29
Wernard (2010) Journal of the European Optical Society 5: 100135

Teksti:

Jaakko Leppänen

Helsinkiläinen vesiluontointoilija ja tutkija. Kirjoittelen Suurisininen alustalle erilaisia vesiin liittyviä blogikirjoituksia. Aiemmin olen rakennellut vedenalaisluontonäyttelyä ja kirjoittanut vesiluontokirjan. Päivätyössäni tutkin pääasiassa vesiluonnon häiriöitä.

Mikä?

  • Secchi-levy on yksinkertainen ja halpa mittalaite, jolla saadaan helposti ja melko tarkasti selville veden kirkkaus ja tuottavan kerroksen syvyys.
  • Näkösyvyys on puolet tuottavan kerroksen alarajan syvyydestä eli siitä syvyydestä jolle 1% pinnalle tulevasta valosta etenee.
  • Tuottava kerros on vesipatsaan ylin kerros, jossa levien yhteyttämällä tuottama energiamäärä ylittää niiden elintoimintoihinsa käyttämän energiamäärän.
  • Itämerellä tuottava kerros on noin 2 x Secchi-syvyys.

 

Secchi-mittaus Helsingin yliopiston Saariston ekologia -kurssilla. Mittaajana Jaakko Kuurne. (kuva: Sanna Korkonen).

Secchi-mittaus Helsingin yliopiston Saariston ekologia -kurssilla. Mittaajana Jaakko Kuurne. (kuva: Sanna Korkonen).

Miten?

  • paikallaan olevasta veneestä tai laiturilta
  • valoisaan aikaan varjopuolelta
  • varo ettei Secchi-levy osu pohjaan!
  1. Laske levyä hitaasti pinnan alle kunnes se katoaa
  2. Kirjaa muistiin syvyys jossa se vielä näkyi
  3. Laske vielä lisää 0.5 -1 m
  4. Nosta levyä hitaasti kunnes se näkyy jälleen
  5. Kirjaa syvyys muistiin
  6. Näkösyvyys on kahden kirjaamasi syvyyslukeman keskiarvo
One Comment

Ryhmä rämä

  By ,
Uusia kasvoja työstämässä tätä mainiota sivustoa (piirrokset: Linda Mattsson).

Uusia kasvoja työstämässä tätä mainiota sivustoa (piirrokset: Linda Mattsson).

[EDIT] Read more about the competition from Think company’s blog post [/EDIT]

Syksy toi tullessaan uusia kasvoja työstämään suurisininen-konseptia. Meillä on suunnitelmia konseptin ja sivuston kehittämiseksi. Jotain uutta on jo valmiina, mutta suurin osa uudesta sisällöstä on vasta työn alla. Tämä lyhyt kirjoitus esittelee uudet kasvot, syväluotaavammat henkilökuvat tulevat myöhemmin. Kävimme tällä porukalla kehittämässä konseptia viime viikonloppuna Helsinki Think Companyn järjestämässä Deep / water well-being -kilpailussa ja pokkasimme toisen sijan. Kilpailun pääyhteistyökumppanina toimi Luonnonvarakeskus LUKE. Laitetaanpas tähän alle kilpailun myyntipuheen (pitch) tukena olleita kalvoja, kun ovat niin hienoja ja avaavat sivuston ideaa oivasti.

No comments

Interaktiivisuutta ja uutta sisältöä

  By

Loppukesän ja alkusyksyn mittaan sivusto on saanut kohtalaisesti uutta sisältöä. Kesäksi valmistui myös vedenalaisen luonnon värityskirja, joka oli suuri menestys John Nurmisen säätiön tuottamilla Allas Sea Poolin lasten kesäleireillä. Biologian opiskelija Linda Mattsson on piirtänyt upeita kuvia useista otuksista ja itse olen tehnyt muutamia interaktiivisia tehtäviä innostamaan luonnon ihmettelyyn.

Lasten värittämiä otuksia kesältä 2018.

Lasten värittämiä otuksia kesältä 2018.

Lammin biologisella asemalla oli syksyllä melkoinen kuhina, kun useat koulut vierailivat asemalla. Olipa Helsingin saksalainen koulu viikon pitämässä leirikoulua ysiluokkalaisten kanssa. Vaikka makean veden osion työstäminen pääsee käyntiin kunnolla vasta asiallisen rahoituksen turvin päätin kuitenkin tehdä jotain alustavaa sisältöä koululaisten ja opiskelijoiden tarpeisiin. Makena veden osuus on siis raakaversio lopullisesta tavoitteesta, jota toivottavasti päästään joskus työstämään kunnon resurssein. Makean veden osio laitettiin julkiseksi jo tässä vaiheessa, kun saatiin niin kivoja kuviakin käyttöön Lammin aseman jo eläkkeellä olevalta amanuenssi Ilpo Hakalalta.

Tässä on monta ajatusta muhimassa tulevan sisällön suhteen. Ensiksi pitää kuitenkin saada lajikohtaiset sivut valmiimmiksi Itämeren lajeille. Kaikilla lajeilla ei vielä sivua ole ja usealle lajille pitäisi lisätä valokuvia. Ehkäpä sitä tässä taas intoutuu sisällön tuottamiseen, kunhan räntäsateet alkavat.

Itämeren otuksia by Linda Mattsson 2018.

Itämeren otuksia by Linda Mattsson 2018.

Tähän alle laitetaan vielä muutamia esimerkkejä sivustolta löytyvästä interaktiivisesta materiaalista.

No comments

Itämeren kotilot

  By

Vesiluontokurssin runko on ollut julkisena noin kuukauden ajan. Olen täydentänyt ja korjaillut sisältöä tasaiseen tahtiin ja luonut muutamia toimintoja helpottamaan lajien tunnistamista. Lajiryhmien ja lajien tunnistaminen sivustolla tapahtuu selkeiden ja yksinkertaisten piirroskuvien avulla. Siiroista, massiaisista ja kotiloista olen tehnyt erikseen hieman tarkemmat määrityskaavat. Lajikohtaisilla sivuilla on sitten tarkempaa tietoa lajeista sekä valokuvia ja linkkejä toisille sivustoille. Kuvia ja videoita lisätään lajisivuille sitä mukaa, kun niitä saan käsiini. Itselläni on vielä useita kuvia, mutta toivon saavani muidenkin kuvia käyttöön sivustolle. Ota yhteyttä, mikäli haluat omaa materiaaliasi muiden katseltavaksi!

Makean veden kotiloiden lukumäärä on huimasti suurempi kuin Itämeren. Rannoillamme on muutamia lajeja, joita ei järvistä löydy, sekä paljon murtovetttä ja alhaista suolapitoisuutta sietäviä lajeja. Tänään valmistui Itämeren kotiloiden yksinkertainen määrityskaava, jonka avulla toivon sinun pääsevän jonkinlaiseen selvyyteen merestä löytämiesi kotiloiden kanssa.