Rhodomela confervoides

Punalevät (Rhodophyta)

Rhodomelaceae

Huiskupunalevä (Rhodomela confervoides) – rödris

Kuvaus

Levät ovat alkeellisia itiökasveja. Levä on periaatteessa eliö, jonka solun sisältä tavataan klorofylli-a:ta, mutta joka ei ole sammal, sanikkainen eikä siemenkasvi. Leviin kuuluu monia erilaisia ryhmiä, kuten planktonlevät, rihmalevät ja valtamerien suurikokoiset ruskolevät. Osa hyvin alkeellisista eliöistä voidaan kuitenkin lukea kuuluvaksi sekä leviin että alkeellisiin eläimiin.

Levillä ei ole erillistä vartta ja lehtiä, kuten esimerkiksi siemenkasveilla. Levän yhteyttävästä osasta käytetään nimitystä sekovarsi. Sekovarsi voi koostua peräkkäisistä soluista muodostuvasta rihmasta (esim. ahdinpartalevä) tai se voi olla monikerroksinen (esim. rakkolevä). Juurimainen ritsoidi on tarpeen vain kasvualustaan kiinnittymistä varten. Levät yhteyttävät kaikilla sekovarren osilla. Yhteyttämisessä tarvittavien pigmenttien määrä ja laatu vaihtelee eri leväryhmien, lajien ja ympäröivien olosuhteiden mukaan. Yhteytyspigmentit antavat leville niiden värin: punalevät ovat usein punertavia, ruskolevät ruskean vihertäviä ja viherlevät vihreitä.

Monivuotinen huiskupunalevä on epäsäännöllisesti haarova rihmamainen punalevä, joka kasvaa jopa 20 cm pituiseksi. Puskan ulkonäkö vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan, etenkin talvella se on melko vaatimattoman näköinen. Levällä on selkeästi erottuva päävarsi ja leväpuska on tanakka jopa vedestä nostettaessa. Sekovarren pintaa peittävät epäsäännöllisesti asettuneet kuorisolut, jotka puuttuvat kuitenkin haarojen kärjistä. Haarojen kärjissä on etenkin keväällä nähtävissä ohuita ja värittömiä ”karvoja” (katso lajisuvun kuvat). Sekovarren poikkileikkausta mikroskoopilla tarkasteltaessa voidaan havaita sen keskiakselin olevan kuuden solun ympäröimä. Huiskupunalevä kasvaa runsaimmillaan hieman syvemmällä, noin 5 –  15 metrin syvyysalueella, mutta sitä löytää myös rakkolevän päällyslevänä eli epifyyttinä.

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.