Pilayella_Ectocarpus

Ruskolevät (Phaeophyceae)

Ectocarpales

Lettiruskolevä (Pilayella littoralis) ja pilviruskolevä (Ectocarpus siliculosus)

Kuvaus

Levät ovat alkeellisia itiökasveja. Levä on periaatteessa eliö, jonka solun sisältä tavataan klorofylli-a:ta, mutta joka ei ole sammal, sanikkainen eikä siemenkasvi. Leviin kuuluu monia erilaisia ryhmiä, kuten planktonlevät, rihmalevät ja valtamerien suurikokoiset ruskolevät. Osa hyvin alkeellisista eliöistä voidaan kuitenkin lukea kuuluvaksi sekä leviin että alkeellisiin eläimiin.

Levillä ei ole erillistä vartta ja lehtiä, kuten esimerkiksi siemenkasveilla. Levän yhteyttävästä osasta käytetään nimitystä sekovarsi. Sekovarsi voi koostua peräkkäisistä soluista muodostuvasta rihmasta (esim. ahdinpartalevä) tai se voi olla monikerroksinen (esim. rakkolevä). Juurimainen ritsoidi on tarpeen vain kasvualustaan kiinnittymistä varten. Levät yhteyttävät kaikilla sekovarren osilla. Yhteyttämisessä tarvittavien pigmenttien määrä ja laatu vaihtelee eri leväryhmien, lajien ja ympäröivien olosuhteiden mukaan. Yhteytyspigmentit antavat leville niiden värin: punalevät ovat usein punertavia, ruskolevät ruskean vihertäviä ja viherlevät vihreitä.

Lettiruskolevä ja pilviruskolevä ovat rihmalevä- ja rakkolevävyöhykkeessä kasvavia yksivuotisia rihmaleviä, joiden erottaminen toisistaan maastossa voi olla vaikeaa. Molempien lajien sekovarsi muodostuu yhdestä solurivistä. Lajit erottaa toisistaan mikroskoopilla sekovarren haarautumisen perusteella: lettiruskolevän haarat lähtevät päärangasta säännöllisen vastakkaisesti, pilviruskolevän säännöttömämmin. Toinen hyvä tuntomerkki on itiöpesäkkeiden sijainti ja rakenne: lettiruskolevän unilokulaariset itiöpesäkkeet sijaitsevat keskellä sekovartta. Pilviruskolevän multilokulaariset itiöpesäkkeet sijaitsevat sekovarren haarojen kärjissä.

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.