Physa fontinalis

Nilviäiset  (Mollusca) – Blötdjur

Kotilot (Gastropoda) – Snäckor

Touhukotilot (Physidae)

Touhukotilo (Physa fontinalis) – vanlig blåssnäcka, common bladder snail

Kuvaus

Nilviäiset ovat niveljalkaisten jälkeen runsaslajisin pääjakso. Niitä esiintyy maailmassa noin 80 000 lajia, mutta Suomesta on tavattu vain 158 lajia. Nilviäisiin kuuluvat mm. simpukat, kotilot sekä mustekalat. Kaikki Suomessa tavatut nilviäiset kuuluvat kotiloihin, simpukoihin tai merietanoihin. Nilviäisten ryhmä on hyvin monimuotoinen, mutta yhteisiäkin piirteitä löytyy. Kaikilla on pehmeä ruumis, jota useimmiten suojaa kuori. Kuori voi olla yksi- tai kaksiosainen.

Suurimmalla osalla kotilolajeista on kierteinen kalkkikuori. Ne eivät siivilöi ympäröivää vettä vaan hakevat aktiivisesti ravintonsa. Vesikotilot käyttävät ravinnokseen hajonnutta kasviainesta, levää ja vihreitä kasvinosia. Kotiloilla on suussaan karkea kieli, radula, jonka pinnassa on tuhansia hampaita. Tällä raastinrautamaisella kielellä kotilo raaputtaa levät irti kalliopinnoista. Kotilot ovat tavallisesti kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja. Sama yksilö on siis samalla sekä koiras että naaras. Yleensä ne eivät kuitenkaan hedelmöitä itse itseään vaan etsivät lajitoverin, jonka kanssa parittelevat. Onnistuneen parittelun jälkeen eläin munii munat limatuppeen.

1-5 cm. Korkea, kartiomainen, ruskea kuori. Lajien tunnistamisessa käytetään kuoren mittasuhteita. Limakotilot hengittävät keuhkoilla ilmaa., jota ne noutavat ajoittain pinnasta ilmaa ja varastoivat vaippaonteloon. Kotilot syövät levää kivien pinnoilta. Yksilöt elävät rantavedessä. Laskevat munaryhmät nauhamaisena hyytelömakkarana kovalle alustalle. Suomessa on tavattu 5 lajia.

Kuori on vasenkierteinen, kiiltävä ja ruskea, 1cm. Suu laaja. Hengittää keuhkoilla ilmaa, jota varastoi vaippaonteloon vedenalaista hengitystä varten. Kasvinsyöjä. Rakko- levävyöhykkeessä vilkkaasti liikkuva kotilo.

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.