Myriophyllum

Putkilokasvit (Tracheophyta)

Ärviäkasvit (Haloragaceae)

Tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) – slingor (ärviät)

Kiehkuraärviä (M. verticillatum)

Kalvasärviä (M. sibiricum)

Kuvaus

Vesikasvit ovat sopeutuneet kasvamaan vedessä. Monien upoksissa kasvavien kasvien varresta ja lehdistä puuttuu lähes kokonaan tukisolukko, joka auttaa kuivalla maalla kasvavia kasveja pysyttelemään kohoasennossa. Eri kasvinosissa voi olla myös kelluttavia rakenteita, jotka nostavat kasvia lähemmäs pintaa, valoa kohti. Vesikasvit ottavat ravinteita vedestä, mutta myös juurilla pohjasta.

Suurin osa vesikasveista kasvattaa kukintonsa vedenpinnan yläpuolelle, jossa se on hyönteisten ja tuulen pölytettävissä. Osa lajeista, kuten esimerkiksi hapsikat ja haurat, kukkii vedenpinnan alapuolella, jolloin myös hedelmöitys tapahtuu veden alla. Veden alla kukkivien kasvien kukat ovat hyvin vaatimattomat, koska niiden ei tarvitse houkutella pölyttäjiä.

Ärviät ovat monivuotisia uposkasveja. Lehdet ovat hienoliuskaiset ja lähtevät varresta säteittäisesti. Tähkämäinen kukinto nousee vedenpinnan yläpuolelle. Ärviät leviävät siementen lisäksi myös talvehtimissilmujen ja varrenkappaleiden avulla.

Murtovedessä tavataan kolme ärviälajia: tähkä-ärviä (M. spicatum), kiehkuraärviä (M. verticillatum) ja kalvasärviä (M. sibiricum). Tähkä-ärviän lehdet ovat jäykemmät kuin kiehkuraärviän lehdet. Tähkä-ärviän versot ovat usein punertavan sävyiset. Kiehkuraärviän väritys on tumman- tai keltaisenvihreä. Kalvasärviän varsi on väritykseltään kalpean keltainen. Tähkä-ärviällä on 4 (5), kiehkuraärviällä 5 (4,6) ja kalvasärviällä 4 (3) lehteä kiehkurassa. Tähkä-ärviä kasvaa avoimilla rannoilla, kiehkura- ja kalvasärviä suojaisissa, rehevissä lahdissa.

Samankaltaiset lajit: karvalehti

Kuvat ja videot

Lisätietoa

Comments are closed.