Mya arenaria

Nilviäiset  (Mollusca) – Blötdjur

Simpukat (Bivalvia) – Musslor, Mussels

Hietasimpukat (Myidae)

Hietasimpukka (Mya arenaria) – sandmussla, sand gaper

Kuvaus

Nilviäiset ovat niveljalkaisten jälkeen runsaslajisin pääjakso. Niitä esiintyy maailmassa noin 80 000 lajia, mutta Suomesta on tavattu vain 158 lajia. Nilviäisiin kuuluvat mm. simpukat, kotilot sekä mustekalat. Kaikki Suomessa tavatut nilviäiset kuuluvat kotiloihin, simpukoihin tai merietanoihin. Nilviäisten ryhmä on hyvin monimuotoinen, mutta yhteisiäkin piirteitä löytyy. Kaikilla on pehmeä ruumis, jota useimmiten suojaa kuori. Kuori voi olla yksi- tai kaksiosainen.

Simpukat ovat kaksikuorisia, sivulta litistyneitä eläimiä, nilviäisistä alkeellisimpia. Ne erittävät pinnalleen kovan kalkkikuoren. Eläimet ovat pääasiassa alustassaan kiinnipysyviä ja saavat ravintonsa siivilöimällä kiduksillaan ravintohiukkasia ympäröivästä vedestä. Liikkuminen tapahtuu lihaksikkaan jalan avulla. Simpukat suodattavat ravinnon vedestä kidusten avulla. Monet lajit elävät meressä, mutta useita lajeja elää myös murtovedessä, järvissä ja joissa. Simpukat elävät pääasiassa joko pehmeillä pohjilla pohjaan kaivautuneena tai kuten sinisimpukka, kivi- ja kalliopohjilla. Sinisimpukka, joka on Itämeren runsaslukuisin makroskooppinen eläinlaji, kiinnittyy kalliopintaan erittämillään liimarihmoilla. Simpukat ovat joko yksi- tai kaksineuvoisia. Hedelmöitys tapahtuu tavallisesti vedessä ja hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy toukkavaiheiden kautta pieni simpukka.

3-5 cm. Valkoinen, suorakaiteen muotoinen kuori. Elää syvälle hiekkaan kaivautuneena. Esiintyy vesirajasta kymmenien metrien syvyyteen saakka. Uusi tulokas Itämerellä, jonne levinnyt P-Amerikasta 1500-luvun jälkeen. Rannikollamme Porvoosta Vaasaan.

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.