Marenzelleria

Nivelmadot (Annelida) – Ringmaskar

Monisukasmadot (Polychaeta) – Havsborstmaskar, Bristle worms

Liejuputkimadot (Marenzelleria spp.)

Kuvaus

Monisukasmadot ovat nivelmatojen suurin luokka, josta tunnetaan kaikkiaan yli 8000 lajia. Suomen rannikkovesissä tavataan yhdeksän lajia. Melkein kaikki monisukasmadot elävät merivedessä. Matojen ruumiin jokaisessa jaokkeessa on parittaiset sukasjalat, joissa on tiheä verisuoniverkosto parantamassa hengityskaasujen vaihtoa. Eläimen päähän on usein liittynyt lonkeromaisia ulokkeita. Monet lajit ryömivät tai kävelevät pitkin pohjaa, osa ui planktonin joukossa. Eräät lajit elävät merenpohjaan kaivamissaan koloissa, toiset valmistavat kalkkiputken. Eläimet laskevat lisääntymisaikana sukusolut meriveteen, jossa ne hedelmöittyvät. Hedelmöittymisen seurauksena syntyy planktinen toukkavaihe, joka jonkin ajan kuluttua muuttuu aikuiseksi madoksi.

Lajiryhmä muistuttaa ulkonäöltään paljon merisukasjalkaista. Liejuputkimatoja (Marenzelleria spp.) on löytynyt Itämereltä kolme samannäköistä ja samaan sukuun kuuluvaa lajia (M. viridisM. neglecta ja M. arctia). Näiden lajien erottaminen toisistaan on hyvin hankalaa, ja siihen käytetään yleensä molekyyligeneettisiä tunnistusmenetelmiä. Lajeja käsitelläänkin useimmiten lajiryhmänä. Lajit ovat tulokkaita Itämeressä, jossa havaittu ensimmäisen kerran 1985. Ensimmäinen havainto Suomen vesiltä 1990. Vuoteen 1993 mennessä ”laji” oli levinnyt jo itäiselle Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle. ”Laji” on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosista, jossa se elää jokisuistoissa. Vakiintunut Itämeren lajistoon. Viron rannikolla on paikoitellen satoja yksilöitä neliömetrillä. Voivat kasvaa yli 10 cm mittaisiksi. Liejuputkimadoilla on jaokkeellinen ruumis, jonka jokaisessa jaokkeessa on sivulle sojottavat sukasryhmät. Eläinten päässä on kaksi ohutta pitkää lonkeroa, jotka katkeavat herkästi. Väri voi vaihdella punaisesta vihreään tai ruskeaan.

Kuvat ja videot

 

Lisätietoja

laji.fi

vieraslajit.fi

Comments are closed.