Idotea baltica

Niveljalkaiset (Arthropoda) – Leddjur, Arthropods

Siirat (Isopoda)

Leväsiira (Idotea balthica) – tångspånakäring eller vanlig tånggråsugga

Kuvaus

Äyriäiset ovat ulkoisilta ominaisuuksiltaan hyvin vaihteleva ryhmä. Äyriäisiä on noin 50 000 lajia mm. hummerit, taskuravut, ravut, katkaravut, siirat, vesikirput ja rokot. Osa lajeista on planktisia. Suomessa esiintyy noin 25 000 niveljalkaislajia, joista 300 kuuluu äyriäisiin.

Äyriäisiä peittää usein kova kuori, joka toimii niiden tukirankana. Eläimillä on kaksi paria tuntosarvia, joita voivat toimia sekä tuntoaistin apuna että joissakin tapauksissa liikkumiseen. Äyriäisillä on sisäinen hedelmöitys. Kaikki vedessä elävät äyriäiset hengittävät kiduksilla. Useimmilla ryhmillä on vapaasti uiva naupliustoukka. Vaikka ryhmän ravinnonhankkimistavat eroavat paljon toisistaan, enemmistö lajeista on kuitenkin kasvinsyöjiä. Siimajalkaiset (merirokot) ovat kasvualustassa kiinnipysyviä niveljalkaisia, jotka pyydystävät ravintonsa sulkamaisilla siimajaloillaan. Äyriäiset jaetaan yhdeksään luokkaan, joista seuraavassa käsitellään kolmea.

Siirat on kuoriäyriäisten luokkaan kuuluva eläinlahko. Siirat on siitä erityinen äyriäisryhmä, että niitä elää sekä maalla että vesissä. Suomessa on tavattu 33 siiralajia, joista Itämeressä tavataan kahdeksan. Siirojen ruumis on päältä litistynyt ja päältä katsottuna katsottuna soikehko tai pitkulainen. Kilpimäisessä päässä on kaksi verkkosilmää. Keskiruumiissa on kahdeksan jaoketta, joista ensimmäiset ja viimeiset saattavat olla päähän kiinni kasvaneita tai surkastuneita. Raajat ovat perusrakenteeltaan seitsenjaokkeiset.

Yleisin leväsiiralaji. Pituus 10-30 mm. Useita erilaisia värimuotoja. Aikuiset yksilöt elävät rakkolevävyöhykkeessä syöden pääasiassa rakkolevää. Lisääntyvät kesäkuussa. Poikaset elävät rihmalevävyöhykkeessä ja siirtyvät loppukesällä rakkolevävyöhykkeeseen.

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.