Dreissena polymorpha

Nilviäiset  (Mollusca) – Blötdjur

Simpukat (Bivalvia) – Musslor, Mussels

Valesinisimpukat (Dreissenidae)

Seeprasimpukka (vaeltajasimpukka) (Dreissena polymorpha)

Kuvaus

Nilviäiset ovat niveljalkaisten jälkeen runsaslajisin pääjakso. Niitä esiintyy maailmassa noin 80 000 lajia, mutta Suomesta on tavattu vain 158 lajia. Nilviäisiin kuuluvat mm. simpukat, kotilot sekä mustekalat. Kaikki Suomessa tavatut nilviäiset kuuluvat kotiloihin, simpukoihin tai merietanoihin. Nilviäisten ryhmä on hyvin monimuotoinen, mutta yhteisiäkin piirteitä löytyy. Kaikilla on pehmeä ruumis, jota useimmiten suojaa kuori. Kuori voi olla yksi- tai kaksiosainen.

Simpukat ovat kaksikuorisia, sivulta litistyneitä eläimiä, nilviäisistä alkeellisimpia. Ne erittävät pinnalleen kovan kalkkikuoren. Eläimet ovat pääasiassa alustassaan kiinnipysyviä ja saavat ravintonsa siivilöimällä kiduksillaan ravintohiukkasia ympäröivästä vedestä. Liikkuminen tapahtuu lihaksikkaan jalan avulla. Simpukat suodattavat ravinnon vedestä kidusten avulla. Monet lajit elävät meressä, mutta useita lajeja elää myös murtovedessä, järvissä ja joissa. Simpukat elävät pääasiassa joko pehmeillä pohjilla pohjaan kaivautuneena tai kuten sinisimpukka, kivi- ja kalliopohjilla. Sinisimpukka, joka on Itämeren runsaslukuisin makroskooppinen eläinlaji, kiinnittyy kalliopintaan erittämillään liimarihmoilla. Simpukat ovat joko yksi- tai kaksineuvoisia. Hedelmöitys tapahtuu tavallisesti vedessä ja hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy toukkavaiheiden kautta pieni simpukka.

Laji muistuttaa ulkonäöltään hieman sinisimpukkaa. Tarttuu alustaan liimarihmoilla. Seeprasimpukalla on suunnaton ravinnon suodatuskapasiteetti, minkä vuoksi alkuperäiset lajit eivät pysty kilpailemaan sen kanssa. Laji levisi Kaspianmeren-Mustanmeren alueelta Yhdysvaltoihin 1980-luvulla ja valtasi nopeasti laajoja vesistöjä. Nykyisin laji on levinnyt lähes kaikkialle Pohjois-Amerikan mantereella kanavien ja vesiväylien välityksellä. Vedenottamojen, kastelukanavien jne. puhdistaminen seeprasimpukoista aiheuttaa miljardien markkojen kustannukset vuosittain. Seeprasimpukka elää makeassa ja vähäsuolaisessa vedessä. Meillä havaintoja Suomenlahden itäosista 1990-luvun alusta saakka.

Kuvat ja videot

 

Lisätietoja

Comments are closed.