Cerastoderma glaucum

Nilviäiset  (Mollusca) – Blötdjur

Simpukat (Bivalvia) – Musslor, Mussels

Sydänsimpukat (Cardiidae)

Idänsydänsimpukka (Cerastoderma glaucum) – hjärtmussla, lagoon cockle

Kuvaus

Nilviäiset ovat niveljalkaisten jälkeen runsaslajisin pääjakso. Niitä esiintyy maailmassa noin 80 000 lajia, mutta Suomesta on tavattu vain 158 lajia. Nilviäisiin kuuluvat mm. simpukat, kotilot sekä mustekalat. Kaikki Suomessa tavatut nilviäiset kuuluvat kotiloihin, simpukoihin tai merietanoihin. Nilviäisten ryhmä on hyvin monimuotoinen, mutta yhteisiäkin piirteitä löytyy. Kaikilla on pehmeä ruumis, jota useimmiten suojaa kuori. Kuori voi olla yksi- tai kaksiosainen.

Simpukat ovat kaksikuorisia, sivulta litistyneitä eläimiä, nilviäisistä alkeellisimpia. Ne erittävät pinnalleen kovan kalkkikuoren. Eläimet ovat pääasiassa alustassaan kiinnipysyviä ja saavat ravintonsa siivilöimällä kiduksillaan ravintohiukkasia ympäröivästä vedestä. Liikkuminen tapahtuu lihaksikkaan jalan avulla. Simpukat suodattavat ravinnon vedestä kidusten avulla. Monet lajit elävät meressä, mutta useita lajeja elää myös murtovedessä, järvissä ja joissa. Simpukat elävät pääasiassa joko pehmeillä pohjilla pohjaan kaivautuneena tai kuten sinisimpukka, kivi- ja kalliopohjilla. Sinisimpukka, joka on Itämeren runsaslukuisin makroskooppinen eläinlaji, kiinnittyy kalliopintaan erittämillään liimarihmoilla. Simpukat ovat joko yksi- tai kaksineuvoisia. Hedelmöitys tapahtuu tavallisesti vedessä ja hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy toukkavaiheiden kautta pieni simpukka.

Idänsydänsimpukka tunnetaan myös nimellä sydänsimpukka. Kuori 15-30 mm. Vaalea kuori, jonka ulko- ja sisäpinta ovat säteittäisesti uurteiset. Sivulta katsottuna kuori muistuttaa sydäntä. Eläin kaivautuu pohjaan, mutta voi myös elää kasvillisuuden joukossa. Suodattaa vedestä planktonia. Esiintyy vesirajasta 10 m syvyydelle hiekkapohjilla. Rannikoillamme Porvoosta Vaasaan.

Samankaltainen laji: pikkusydänsimpukka

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.