Bosmina

Äyriäiset (Crustacea)

Vesikirput (Cladocera)

Bosmina

Äyriäiset ovat ulkoisilta ominaisuuksiltaan hyvin vaihteleva ryhmä. Äyriäisiä on noin 50 000 lajia mm. hummerit, taskuravut, ravut, katkaravut, siirat, vesikirput ja rokot. Osa lajeista on planktisia. Suomessa esiintyy noin 25 000 niveljalkaislajia, joista 300 kuuluu äyriäisiin.

Äyriäisiä peittää usein kova kuori, joka toimii niiden tukirankana. Eläimillä on kaksi paria tuntosarvia, joita voivat toimia sekä tuntoaistin apuna että joissakin tapauksissa liikkumiseen. Äyriäisillä on sisäinen hedelmöitys. Kaikki vedessä elävät äyriäiset hengittävät kiduksilla. Useimmilla ryhmillä on vapaasti uiva naupliustoukka. Vaikka ryhmän ravinnonhankkimistavat eroavat paljon toisistaan, enemmistö lajeista on kuitenkin kasvinsyöjiä. Siimajalkaiset (merirokot) ovat kasvualustassa kiinnipysyviä niveljalkaisia, jotka pyydystävät ravintonsa sulkamaisilla siimajaloillaan. Äyriäiset jaetaan yhdeksään luokkaan

Vesikirput on kidusjalkaisiin (Brachiopoda) kuuluva äyriäisten alalahko. Lajeja maailmanlaajuisesti noin 400, joista useimmat maikeiden vesien lajeja, vain muutamia meressä eläviä lajeja.

Bosmina on melko pienikokoinen, yleensä 0.4 – 0.6 mm, monenlaisissa vesissä viihtyvä vesikirppusuku, joka on helppo tunnistaa kärsämäisestä ulokkeesta. Suvun taksonomia on edelleen epäselvää ja eri biotoopeissa tavataan erilaisia muotoja lajeista. Pää on pieni ja sen etuosan ensimmäinen antenni on pidentynyt kärsämäiseksi rostrumiksi, jonka tyvessä on tuntokarvoja. Rostrumin ja silmän välissä on tuntosukanen, jonka sijainti vaihtelee lajien välillä. Toiset antennit ovat paksut uintielimet. Ruumiin muoto on pyöreähkö, sivuttain litteä, ja ruumista peittää kaksipuolinen kuori. Useimmilla lajeilla on kuoren taka- ja alareunan kulmassa taaksepäin suuntautuva peräpiikki, eli mukro. Joiltakin lajeilta ja olomuodoilta puuttuu mukro kokonaan. Koiraan ruumis kapenee tasaisesti kärkeä kohti ja selkäpuoli on suora verrattuna naaraan pyöreään selkään. Suolessa ei ole umpipusseja. Bosmina esiintyy ulapalla ja litoraalissa, järvissä, lammissa ja murtovesissä. Itämeressä esiintyvä Bosmina (Eubosmina) coregoni on lämmintä vettä ja valoa suosiva laji, ja esiintyy runsaimpana lähellä pintaa. Maksimitiheydet saavutetaan heinä-syyskuussa viileissä, hapekkaissa olosuhteissa. Suku on euryhaliini ja sietää saliniteetteja 2 – 8.

Muita vesikirppusukuja: Evadne, Podon.

Kuvat ja videot

Lisätietoa

Comments are closed.