Bithynia tentaculata

Nilviäiset  (Mollusca) – Blötdjur

Kotilot (Gastropoda) – Snäckor

Sukkulakotilot (Hydrobiidae) – Tusensnäckor

Hoikkasarvikotilo (Bithynia tentaculata) – bithyniasnäckan, mud bithynia

Kuvaus

Nilviäiset ovat niveljalkaisten jälkeen runsaslajisin pääjakso. Niitä esiintyy maailmassa noin 80 000 lajia, mutta Suomesta on tavattu vain 158 lajia. Nilviäisiin kuuluvat mm. simpukat, kotilot sekä mustekalat. Kaikki Suomessa tavatut nilviäiset kuuluvat kotiloihin, simpukoihin tai merietanoihin. Nilviäisten ryhmä on hyvin monimuotoinen, mutta yhteisiäkin piirteitä löytyy. Kaikilla on pehmeä ruumis, jota useimmiten suojaa kuori. Kuori voi olla yksi- tai kaksiosainen.

Suurimmalla osalla kotilolajeista on kierteinen kalkkikuori. Ne eivät siivilöi ympäröivää vettä vaan hakevat aktiivisesti ravintonsa. Vesikotilot käyttävät ravinnokseen hajonnutta kasviainesta, levää ja vihreitä kasvinosia. Kotiloilla on suussaan karkea kieli, radula, jonka pinnassa on tuhansia hampaita. Tällä raastinrautamaisella kielellä kotilo raaputtaa levät irti kalliopinnoista. Kotilot ovat tavallisesti kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja. Sama yksilö on siis samalla sekä koiras että naaras. Yleensä ne eivät kuitenkaan hedelmöitä itse itseään vaan etsivät lajitoverin, jonka kanssa parittelevat. Onnistuneen parittelun jälkeen eläin munii munat limatuppeen.

Kuori 9-12 mm. Väritykseltään ruskeankeltainen. Pyöreäkuorinen, pisaranmuotoisen suuaukon yläreunassa kulma. Kasvinsyöjä, siivilöi ravinnon vedestä kiduksillaan. Laskee munat 1,5 cm pitkäksi rykelmäksi. Elää levän ja hajoavan kasviaineksen seassa. Yleinen suojaisissa merenlahdissa. Laji sietää likaantuneita vesiä. Harvinaisemmalla saman suvun lajilla porraskotilolla (B. leachii) kierteet ovat pulleammat ja niiden välinen uurre on syvempi. Porraskotilon suuaukko on pyöreä, kun taas hoikkasarvikotilolla se on pisaranmuotoinen. Hoikkasarvikotilo on myös hieman porraskotiloa isompi.

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.