Theodoxus fluviatilis

Nilviäiset  (Mollusca) – Blötdjur

Kotilot (Gastropoda) – Snäckor

Leväkotilot (Neritidae)

Leväkotilo (Theodoxus fluviatilis) – tångsnäcka eller kalkvattensnäcka, river nerite

Kuvaus

Nilviäiset ovat niveljalkaisten jälkeen runsaslajisin pääjakso. Niitä esiintyy maailmassa noin 80 000 lajia, mutta Suomesta on tavattu vain 158 lajia. Nilviäisiin kuuluvat mm. simpukat, kotilot sekä mustekalat. Kaikki Suomessa tavatut nilviäiset kuuluvat kotiloihin, simpukoihin tai merietanoihin. Nilviäisten ryhmä on hyvin monimuotoinen, mutta yhteisiäkin piirteitä löytyy. Kaikilla on pehmeä ruumis, jota useimmiten suojaa kuori. Kuori voi olla yksi- tai kaksiosainen.

Suurimmalla osalla kotilolajeista on kierteinen kalkkikuori. Ne eivät siivilöi ympäröivää vettä vaan hakevat aktiivisesti ravintonsa. Vesikotilot käyttävät ravinnokseen hajonnutta kasviainesta, levää ja vihreitä kasvinosia. Kotiloilla on suussaan karkea kieli, radula, jonka pinnassa on tuhansia hampaita. Tällä raastinrautamaisella kielellä kotilo raaputtaa levät irti kalliopinnoista. Kotilot ovat tavallisesti kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja. Sama yksilö on siis samalla sekä koiras että naaras. Yleensä ne eivät kuitenkaan hedelmöitä itse itseään vaan etsivät lajitoverin, jonka kanssa parittelevat. Onnistuneen parittelun jälkeen eläin munii munat limatuppeen.

Kuori paksu, 5-10 mm. Kuori on värikäs, keltaisen ja ruskean kirjava. Kuoren viimeinen kierre on hyvin laaja. Jalan kalkkilevy sulkee kuoren suun. Hengittää kiduksilla ja syö erilaisia leviä. Laskee munakapselit kovalle alustalle. Elää rakkoleväkasvustossa ja kivien pinnalla, avoimilla rannoilla. Yleisin kotilo pohjoisella Itämerellä.

Kuvat ja videot

Lisätietoja

Comments are closed.