Projekti ROV

ANK-ROV on the right. This is the prototype of a ROV which is developed in the project and it could serve as a model for other school projects.

ANK-ROV on the right. This is the prototype of a ROV which is developed in the project and it could serve as a model for other school projects.

[EN]

Since we met Andrea in Tvärminne in May 2017 the project has seen ups and downs. The only sure thing is that we are moving…somewhere. As I’m currently working as a coordinator for five finnish research stations, it was quite obvious that we will somehow connect the project to the work done at the stations. Kimmo (our builder) teaches handycrafts in the Itäkeskus primary school. He started building a prototype ROV with his students which could be used in other schools when the project gets going. Our master idea was to connect the building of the ROVs in schools and scientists at the stations; the students could work together with the scientists and save the oceans.

We applied money from Ålandsbanken (a finnish bank) which supports Baltic Sea related project each year. Several schools committed to the project together with other parties like the Finnish Environmental Institute (SYKE). The idea was to build ROVs in several schools and to purchase commercial ROVs to be used in parallel with the DIY units. There would have been also a symposium / work shop in the end of 2018 where the students could have presented their projects. Unfortunately we did not get the funding.

The project is still going forward. The ROV in Itäkeskus is starting to look like a real thing. We are also figuring out how to combine the project with some future research funding applications. If we get ROVs to the research stations for scientific use could they also be used for teaching purposes. The next step in the project ROV could be the presentation at the ITK 2018 seminar (Interactive Technology in Education) in Hämeenlinna in May. We’ll be on stage on thursday 12th of April.

[FI]

Paljon on tapahtunut sitten viime vuoden huhtikuun, jolloin Andrea kävi vierailemassa Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Projekti on edennyt, no, jonnekin. Rahoitusta emme ole vielä saaneet, mutta tämä(kin) seikka on työn alla. Ajatuksenamme oli sitoa kouluissa tehtävä rakentelu Helsingin yliopiston tutkimusasemilla työskentelevien tiedemiesten touhuihin. Yhdessä pelastaisimme meret. Kimmo aloitti myös prototyypin rakentamisen oppilaidensa kanssa itäkeskuksen peruskoulussa.

Haimme rahoitusta Ålandsbakenin Itämeriprojekti -kilpailussa. He rahoittavat vuosittain projekteja, jotka tähtäävät itämeren pelastamiseen. Saimme useita kouluja sitoutumaan projektiin. Myös mm. Suomen ympäristökeskus (SYKE) oli kiinnostunut toimimaan kumppanina hankkeessa. Tarkoituksenamme oli hankkia kouluissa tehtävien DIY-projektien rinnalle kaupallisia ROV:ja. Suunnitelmissa oli myös seminaari / työpaja loppuvuodesta 2018, jossa oppilaat olisivat voineet esitellä omia projektejaan. Valitettavasti emme tällä kertaa saaneet rahoitusta. Olikohan syynä se, että emme halunneet pelastaa vain Itämerta, vaan kaikki meret 😉

Projekti jatkaa kuitenkin elämäänsä ja rahoituksen hankkiseen on jo muita suunnitelmia aluillaan. Itäkeskuksessa työn alla oleva ROV alkaa jo näyttää ihan oikealta, kohta koittaa koeuitto. Huhtikuussa olemme menossa ITK-seminaariin esittelemään projektia. Olemme framilla torstaina 12 päivä.

Niko & Kimmo

Saariston ekologiaa mobiilisti ja 3D:nä

Viikko avoimen yliopiston Saariston ekologia -kurssilla

Viikko vierähti nopeasti Helsingin avoimen yliopiston kurssilla Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Vedimme ensimmäistä kertaa Saariston ekologia -kurssia avoimelle puolelle. Opetuskonsepti oli melkein sama kuin laitoksen kurssilla; kalaopettajan puuttuessa kurssi oli päivää lyhyempi K:n vetäessä pohjaeläinten ohella myös kalapuolen. Itse opetin rantavyöhykkeen asioista. Sää oli maanantain kolean ja sumuisen päivän jälkeen suotuisa kurssitoiminnan kannalta. Välillä saimme aurinkoa ja välillä sadetta, mutta kovat tuulet pysyttelivät muualla. Onhan se aina mukavampi opettaa ja touhuta inhimillisessä säässä, mutta kuten edesmennyt dosentti H. Salemaa sanoi: ”kelit on kelejä”, niihin ei voi vaikuttaa, vaan mennään sillä mitä eteen tulee.

Rantamaisema

Näytteiden keruuta G-saaressa Tvärminnessä. Kuva otettu ruskeiden polaroitujen aurinkolasinlinssien läpi.

Tämän vuoden kursseille olin väsännyt alkuvuoden 3D-mallinnushuuman innoittamana muutamia animaatioita innoitukseksi kurssilaisille. Lisäksi kurssilaisten käytössä olivat tekemäni 3D-mallit yleisistä kalalajeista, joihin kurssilla törmätään. Kurssilaiset pääsivät myös tutustumaan etukäteen edellisvuosien kurssiaineistoihin. Olemme muutaman vuoden ajan keränneet lajihavaintoja kurssilla mobiilisti ja tuottaneet havainnoista karttavisualisointeja. Samalla konseptilla jatkettiin myös tällä avoimen kurssilla. Kerätty aineisto on suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi tulevien opettajien omassa opetuksessa kurssin jälkeen. Tällä kertaa tehdyt litoraalivyöhykkeen havainnot keskittyivät lähellä pintaa oleviin lajeihin. Kovien rantojen lajiston opettelussa pätee WYSIWYG (tai oikeastaan WYGIWYS); käytetyn näytteentottotekniikan eli snorklauksen haltuun oton onnistuminen määrittää suurelta osin kurssilla nähtävän lajiston (What You Get Is What You Sea). Yhtä kaikki, saimme viikon aikana hyvän yleiskuvan saariston lajistosta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat eliöiden esiintymiseen. Kaikkein tärkeintä kuitenkin tällä kurssilla oli mielestäni omakohtainen kokemus kenttätyöskentelystä rannoilla ja ulompana merellä.