Teknologian käyttöönoton ongelmista

Alla pohdin hieman teknisten ratkaisuiden käyttöönottoa ja sen tukemista omien kokemusteni sekä kehittämäni konseptin käyttäjän näkökulmasta. Viime viikolla kokeilin avoimen lähdekoodin ruutukaappausvideoiden tekemiseen tarkoitettua OBS -ohjelmaa (Open Broadcaster Software). Tiesin mitä ohjelmalla haluaisin tehdä, mutta asetukset oli saatava kuntoon, mutta kuten niin usein poikkesi ohjelman käyttöliittymä ja asetusten terminologia siitä, mihin olin tottunut. Onneksi ohjelmassa oli avustuvalikko, josta löytyi apuja. Ohjelmalla on myös laaja käyttäjä- ja kehittäjäverkosto, joka varmasti auttaisi ihan yksinkertaisissakin ongelmissa. Tällä kertaa, niin kuin monasti muulloinkin, katsoin hieman ohjeita ja lähdin sitten kokeilemaan itse. Ohjelman tyydyttävä käyttötaso löytyi melko nopeasti. En varmaankaan tiedä puoliakaan siitä, mitä ohjelmalla voi tehdä, mutta opin tekemään sillä sen, mitä tarvitsin. Viime viikolla käytin myös toista avoimen lähdekoodin ohjelmaa. Koneellani ei ollut CorelDraw-vektorigrafiikkaohjelmaa, joten jouduin työstämään tässä blogissa alempana ollutta kuvaa Inkscape-ohjelmalla. Se, mihin olin tottunut CorelDraw-ohjelmassa, ei toiminutkaan samalla tavoin InkSkape-ohjelmassa, valikot ja käyttöliittymä olivat hyvin erilaiset. Aluksi etsin ja kokeilin, mutta en saanut haluamaani asiaa tehtyä. Onneksi ohjelmassa oli avustusvalikko, josta käyttäjä ohjattiin avustussivustolle, jossa etsimäni asia oli selitetty hyvin selkeästi. Olisin voinut etsiä jostain koneen, johon olisi asennettu CorelDraw, mutta halusin myös opetella käyttämään tätä uutta ohjelmaa. Ohjelmat harvoin poikkeavat täysin toisistaan toimintalogiikan suhteen, joten aikaisempi kokemus ja käsiteltävän asian ymmärrys auttavat uuden ohjelman käyttöönotossa. Erittäin tärkeää on kuitenkin kunnollisen avustuksen järjestäminen ohjelmaan / muuhun teknologiseen ratkaisuun. Mikäli ohjeistusta ei ole järjestetty, niin usein kollegoilta tai muulta yhteisöltä luultavasti saa avun, mutta tämä on mielestäni toissijainen ratkaisu. Kehittäjän näkökulmasta törmäsin viime syksynä sellaiseen, että käyttäjä ei ongelman kohdattuaan soita, vaikka mahdollisuus tarjotaan. Asian hoitaminen puhelimitse tarjoaisi nopean ratkaisun käyttöönoton ongelmaan, sähköpostitse on usein vaikea käyttäjän kuvata / palveluntarjoajan ymmärtää käsillä olevaa ongelmaa. Lisäksi sähköpostitse tapahtuvassa kommunikoinnissa on aina viive, joka hankaloittaa asian hoitamista. Kyseessä oli tekemäni lajitietokantaohjelma, jonka käyttäjällä oli monenlaisia ongelmia. Itselleni jäi lopulta epäselväksi saiko hän haluamansa tuen, koska viimeiseen ratkaisuehdotukseni sisältävään sähköpostiin ei koskaan vastattu. Tässä casessa törmättiin myös siihen, että kehittäjä ei löytänyt ratkaisua siihen, miksi käyttäjän Windows 8-koneessa ei ohjelma käynnistynyt ohjelmakuvaketta painamalla. Ohjelma saatiin käynnistymään komentoriviltä, jonka opetin käyttäjälle henkilökohtaisen tapaamisen aikana. Mikäli käyttäjä olisi ollut tässä tapauksessa ainoastaan ohjelman avustussivuston sekä sähköpostituen varassa olisi hän luultavasti antanut periksi. Olen huomannut, että ohjeita on todella vaikea saada kaiken kattaviksi; käyttäjät voivat olla osaamistasoltaan hyvin erilaisia ja vastaantulevat ongelmat eivät yleensä liity edes itse ohjelmaan, vaan ovat luonteeltaan yleisempiä. Usein käyttäjä ei edes tukeudu ohjeisiin, vaan haluaa henkilökohtaista tukea. Jos mietin omaa oppimisratkaisukonseptiani, niin tähän mennessä olen tuottanut opettajille suunnatun verkkokurssin ODK-työkalujen käyttöön. Työkalujen käyttönottoa varten olisi hyvä tehdä vielä useampia selkeitä ohjevideoita. Laajempaa käyttöä ajatellen pedagogisten mallien ja mallilomakkeiden asettaminen tarjolle auttaisi ja voisi antaa ideoita opettajille, heidän suunnitellessaan ratkaisun käyttööottoa. Usein oppimisratkaisua hyödynnetään ainutkertaisissa tilanteissa; oppilaat keräävät aineistoa tai tekevät havaintoja esimerkiksi testatakseen itse muodostamaansa hypoteesia. Opettaja, joka voidaan ajatella tässä ratkaisun pääkäyttäjäksi, voi tarvita apua lomakkeiden luomisessa tai muissa teknisissä asioissa oppimisratkaisua käyttäessään. Kattavaa ohjeistusta ei ole olemassa edes englanniksi, mutta aktiivisten käyttäjien joukko, sekä työkalujen kehittäjät luultavasti auttavat ratkaisemaan ongelmia. Käytännössä oppimisratkaisuni kuitenkin tarvitsisi suomenkielisen tuen ympärilleen. Verkkokurssini ei pidä sisällään palvelimen käyttööottoa. Oppimisratkaisun ODK-komponentti voidaan toteuttaa usealla eri tavalla: ratkaisun käyttäjä voi hyödyntää joko jotain yleistä palvelinta, kaupallista palvelinta, tai käyttäjä voi asentaa oman palvelinohjelmiston (tähänkin on useita eri vaihtoehtoja). Joka tapauksessa, koska on kyse tietokoneilla ja mobiililaitteilla käytettävästä ratkaisusta, tarvitaan käyttäjän työpaikalla jonkinasteista teknistä lähitukea.

Lyhyt kehitys- ja arviointisuunnitelma

Olen testannut konseptini ODK-työkaluja eri käyttäjäryhmien kanssa; yliopisto-opiskelijoiden kanssa biologian opetuksessa, sekä luokanopettajaopiskelijoiden kanssa. Ensimmäinen ryhmä koostui pääasiassa alkuvaiheen biologian ja maantieteen opiskelijoista, joista useimmista oli tulossa myös opettajia. Tämän ryhmän kanssa tein ainoastaan havaintoja miten datan keräys toimii käytännössä ja miten käytetyt työkalut motivoivat opiskelussa. Toisen ryhmän luokanopettajaopiskelijat käyttivät eräällä kurssilla ODK:iä suunnitellessaan kurssin lopputyönä tutkivan opettamisen / tutkivan oppimisen projekteja. Näille opiskelijoille teetin kyselyn siitä, miten he kokivat mm. ODK:in oppimisen sekä miten se soveltuu opettamiseen alakoulussa.

Alustavien kokemusten ja tulosten mukaan työkalujen käyttö koetaan melko helpoksi ja ne mahdollistavat ja ovat apuna tutkivan oppimisen mukaisen opetusprojektin toteuttamisessa. Yliopisto-opiskelijat eivät koe englanninkielisiä käyttöliittymiä itselleen vaikeiksi, mutta jotkut luokanopettajat toivoivat ODK Collect ohjelmasta suomenkielistä versiota. Tästä sovelluksesta toivottiin myös muilla käyttöjärjestelmillä toimivaa versiota.

Tällä TIES562-kurssilla pohdin siis erilaisia käyttöskenaarioita ODK-työkalujen käytölle ilmiölähtöisessä oppimisessa sekä tutkivassa oppimisessa. Mietin myös, mitä muita ratkaisuita voisi käyttää, etenkin tutkivan oppimisen mallin eri vaiheissa, rinnan ODK:in kanssa.

ODK on avoimen lähdekoodin ohjelmistokokonaisuus. Tämä periaatteessa mahdollistaa sen muuntamisen ja kehittämisen paikallisia tarpeita vastaavaksi. Mikäli havaittaisiin esimerkiksi tarve ohjelmiston käyttöliittymien kääntämisen suomeksi, niin se olisi mahdollista. Myös muut käytettävyyteen liittyvät muutokset ovat mahdollisia toteuttaa.

Seuravaksi on tarkoitus löytää tapa testata ODK-työkaluja tai laajempaa konseptia pitempikestoisesti ja tarkemmin jonkin peruskoulun opiskelijaryhmän kanssa, autenttisessa kouluympäristössä. Tässä kokeilussa olisi hyvä sauma testata myös Samsung School luokanhallintajärjestelmää, mikäli löytyisi sopiva yhteistyökumppani, jolla olisi sellainen käytössä. Selvittelen myös mahdollisuuksia integroida konsepti esimerkiksi osaksi jo olemassa olevia oppimisalustoja, etenkin sellaisia, jotka hyödyntävät paikkatietoa.

Arkkitehtuurin opiskelijat tekevät tutkimusta

Alla on kuvattu oppimisratkaisun käyttöä yliopistomaailmassa. Keksityn profiilin omaava arkkitehtuurin opettaja kerää dataa oppilaidensa kanssa.

Nimi: Mika Mäkynen

Ikä: 45

Koulutus: Tekniikan tohtori

Ammatti: Yliopistonlehtori, opettaa arkkitehtuuria Aalto-yliopistossa.

Asuu: Omakotitalossa Vantaalla

Perhe: Avomies, adoptioprosessi kesken.

Harrastukset: Purjehdus, tennis

Mika hyödyntää laajasti Open Data Kit-työkaluja opetuksessaan sekä tutkimuksessaan. Hänen opiskelijansa mm. keräävät arkkitehtuuriin liittyvää aineistoa projektiopinnoissaan ympäri maailmaa. Kerättyä aineistoa hyödynnetään Docomomo konfrenssissa esitettävään tutkimukseen, sekä modernin arkkitehtuurin uhanalaisuutta käsittelevän julkaisun tekemiseen.

Mikalla on oma palvelinsovellus pilvipalvelimella vastaanottamassa kerättyä dataa. Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja datankeräyslomakkeet on laadittu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Luokanopettajan kootut projektit

Konseptin kehitystä varten luotu kuvitteellinen, mutta realistinen, persoona Laura hyödyntää opetuksessaan ilmiöpohjaista opetusta.

Nimi: Laura Helin

Ikä: 28

Koulutus: Kasvatustieteiden kandidaatti

Ammatti: Luokanopettaja alakoulussa, Keski-Suomi

Asuu: Vuokralla Lievestuoreen keskustassa

Perhe: Avomies, kaksi kissaa.

Harrastukset: Valokuvaus, Espanjan kulttuuri, kuvankäsittely

Laura toimii toista lukukautta luokanopettajana nelosluokkalaisille. Hän soveltaa opetuksessaan ilmiölähtöisyyttä ja teettää oppilaillaan melko usein kokeellisia töitä ja pieniä projekteja. Opintojensa aikana hän tutustui Open Data Kit-työkaluihin. Ympäristöopin opetuksessa Laura laittaa oppilaansa pohtimaan sitä, miksi kasvit näyttävät erilaisilta eri elinympäristöissä. Oppilaat tekevät havaintoja ja mittauksia luonnossa ja tallentavat havainnot ja tulokset ODK-collect sovelluksella. Luokassa sitten yhdessä pohditaan tehtyjä havaintoja. Projektissa käytetään koululta löytyviä viittä Android-tablettia, sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaiden omia laitteita. Koululla ei ole WIFI-verkkoa, mutta Laura on saanut kaupungin IT-tukihenkilön kanssa ODK-Aggregate palvelimen pyörimään omassa läppärissään. Oppilaiden havainnot puretaan Lauran omalla läppärillään luoman lähiverkon kautta vastaanottavalle palvelinsovellukselle.

Laura toivoo, että kouluun saataisiin toimiva langaton verkko, tämä antaisi lisää mahdollisuuksia opettamiseen.

Kevätlukukaudella Laura keräyttää oppilailla havaintoja kotipaikkakunnan kulttuurista. Oppilaat keräävät kouluaikana ja sen ulkopuolella havaintoja (paikkatieto, kuvia, omia mielipiteitä) kulttuurista. Yhdessä sitten tarkastellaan kartalla havaintoja ja pohditaan onko esimerkiksi ”Pekan” (nimi muutettu) havainnot graffiteista kulttuuria.

Opettaja Heikki keräyttää kasveja mobiilisti

Kurssiviikolla kahdeksan opimme oppimisratkaisuiden käytettävyydestä ja käyttöönoton tuesta. Tehtävänä oli laatia oman konseptin peruskäyttäjälle profiili. Oppimisratkaisuni peruskäyttäjä on opettaja. Hän voi olla periaatteessa millä koulutasolla tahansa töissä, mutta alla esittäytyy yläkoulun biologian aineenopettaja Heikki (kuva tulee myöhemmin).

Nimi: Heikki Kuokka

Ikä: 32

Koulutus: FM biologia 2010

Ammatti: Yläkoulun ja lukion biologian ja maantiedon lehtori, Itä-Suomi

Asuu: Savonlinnassa, remontoidussa rintamamiestalossa.

Perhe: Ei perhettä, kaksi koiraa.

Harrastukset: lintujen bongaus sekä geokätköily. Ajaa myös melko paljon pyörällä.

Tietotekniset taidot: osaa mielestään käyttää normaaleja ohjelmistoja sekä laitteita, joita nyt koulussa yleisesti käytetään. Omistaa iPadin, jota käyttää myös opetuksessa.

Arvostaa: kestävää kehitystä, luontoa. Pitää erittäin tärkeänä omassa työssään sitä, että oppilaat ottaisivat itse vastuuta omasta oppimisestaan. Arvostaa myös esimerkkinä toimimisen tärkeyttä.

Heikki on pohtinut opetusmetodiensa muuttamista, ihan vaihtelun vuoksi. Hän on ajatellut kokeilla tutkivan opettamisen lähestymistapaa yläkoulun seiskaluokkalaisten biologian opetuksessa. Heikillä on mielessään ihan oikean, laajan tutkivan opettamisen mallin mukaisen projektin kokeilu, mutta hän ei uskalla lähteä siihen kylmiltään. Hänestä tuntuu, että hän ei hallitse kokonaisuutta, vaan päättää ensin testata pienessä mittakaavassa sitä, miten oppilaat osaavat toimia ryhmässä ja hyödyntää hänen ajattelemiaan tietoteknisiä oppimisratkaisuita. Heikki on kuullut oppimisratkaisusta mobiiliin tiedonkeräykseen kesällä käymässään LUMA-koulutuksessa ja suorittaa parhaillaan itsenäisesti oppimisratkaisun työkalujen opetteluun tarkoitettua verkkokurssia.

Heikki aikoo toteuttaa digitaalisen kasvion keräämisen seiskaluokkalaisten kanssa ja mikäli kaikki menee hyvin hän aikoo toteuttaa samojen oppilaiden kanssa isomman projektin seuraavana keväänä.

Koululla on joitakin iPadeja sekä muutamia Android-tabletteja. iPadit eivät valitettavasti sovi tällä hetkellä hyödynnettäväksi kokeilussa, koska oppimisratkaisu toimii tällä hetkellä vain Android-käyttöjärjestelmässä. Tarkoituksena onkin hyödyntää mahdollisimman paljon oppilaiden omia laitteita. Oppilaat saavat kerätä pienissä ryhmissä opetussuunnitelmassa vaaditun kasvion, Heikki edellyttää vähintään viidenkymmenen kasvin keräämistä paikkatietoineen ja kuvineen. Vaikka työ tehdään ryhmissä kerää jokainen oppilas oman kasvionsa.

Heikki pystyy seuraamaan reaaliajassa oppilaiden kasvioiden edistymistä. Lisäksi luokassa pystytään yhdessä seuraamaan miten työ on edistynyt tarkastelemalla kerättyjen kasvien sijainteja kartalla. Parhaana puolena oppimisratkaisussa Heikki pitää mahdollisuutta kerätä tietoja off-line, eli käytetyissä mobiililaitteissa ei tarvita simkortteja ja nettiyhteyttä maastossa. Heikille on myös tärkeää, että hän pystyy itse päättämään mitä dataa kerätään luodessaan lomakkeita oppilaiden mobiililaitteille.

Konseptin hahmottelua

Hahmottelin käsitekartan avulla konseptini suhdetta Hakkaraisen ym. (1999) esittämän tutkivan oppimisen malliin. Erilaisia tietoteknisiä ratkaisuita käytettäväksi tutkivan opettamisen eri vaiheissa on tietysti melkoinen määrä. Konseptini tulee pureutumaan ratkaisuihin, jotka mahdollistavat mobiilin tiedonkeruun ja kerätyn datan visualisoinnin. Tutkin myös ratkaisuita, jotka helpottavat ryhmätyöskentelyä ja kommunikointia tutkivan opettamisen / tutkivan oppimisen prosessissa.

Tutkivan oppimisen konseptin hahmotelma

Konseptin hahmotelma suhteessa tutkivan oppimisen malliin (käsitekartta hahmoteltu Hakkaraisen ym. (1999) mallin pohjalta). Keskellä oleva ympyränmuodossa oleva teksti kuvaa konseptin keskeisiä osia, joihin tulen etsimään mielekkäitä ratkaisuita.

Asiantuntijana oppimisratkaisuille

Viikon seitsemän teemana TIES562-kurssilla oli tehdä asiantuntija-arvioita Systech-hankkeen arviointimallin mukaisesti. Suomalaisista oppimisratkaisuista minulle oli profiilini sopien annettu arvioitavaksi Eliademy.com, ja ulkomaisista ratkaisuista kohdalleni valikoitui Samsung School luokanhallintajärjestelmä. Kokonaisuutena asiantuntija-arvioinnin viitekehys tuntui järkevältä ja toimivalta. Se auttoi pohtimaan oppimisratkaisuita todella monipuolisesti. Voi olla, että yhden ihmisen asiantuntemus ei riitä kaikkien vaadittujen kohtien arvioimiseen, vaan arviointi tulisi jakaa useamman henkilön kesken. Lisäksi pohdin profiloinnin tarkkuutta, sopivan profiilin omaavan henkilön löytäminen lienee kutenkin oleellinen perusta tarjottaessa oppimisratkaisua arvioitavaksi. Asiantuntija-arviointi Samsung School ratkaisusta oli hieman haastavaa, koska yliopistolta löytyvä testiversio on hyvin erilainen Samsungin nettisivuilla esiteltyyn konseptiin nähden. Keskityin arviossa lähinnä oppimisratkaisun yleisen idean arvioimiseen.
Eliademy on avoimen lähdekoodin alusta, jolle jokainen voi luoda verkkokursseja. Olinkin jo miettinyt omaan konseptiini liittyen tutustumista tähän palveluun, ja mahdollisesti siirtäväni olemassa olevan ODK-verkkokurssin sinne. Asiantuntija-arviointi vahvisti mielipidettäni. Tulen siirtämään verkkokurssin Eliademy.com-alustalle kenties jo kurssin aikana. Konseptini kehittämisen kannalta ei ole kuitenkaan tarpeellista tehdä siirtoa tämän kurssin puitteissa; verkkokurssi on vain yksi osa konseptia, ja teknistä toteutusta oleellisempaa on tieto sopivan alustan olemassaolosta.
Samsung School luokanhallintajärjestelmä on ideana toimiva ja sopisi hyvin suomalaisiin kouluihin. Oman konseptini ODK-työkaluilla ja Samsungin luokanhallintajärjestelmällä on kummallakin se ominaisuus, että ne ovat mobiililaitteiden osalta sidottuja Android-käyttöjärjestelmään. Tämä heikentää kummankin ratkaisun laajempaa käyttöönottoa suomalaisissa kouluissa. Oppimisratkaisukonseptiini Samsungin luokanhallintajärjestelmä sopii mainiosti. Mikäli tavoitteena on hyödyntää mobiililaitteita tiedonkeruuseen osana (tutkivaa)opetusta tulee pohtia miten kerättyä aineistoa voidaan mielekkäästi käsitellä ja visualisoida oppitunnilla. Samsungin luokanhallintajärjestelmä voisi tarjota tehokkaita työvälineitä ja keinoja, niin oppilaille, kuin opettajalle tähän tarkoitukseen. Oman konseptini kehittäminen ja testaaminen hyötyisivät suuresti, mikäli se voitaisiin tehdä Sansung Schoolia soveltavasti hyödyntäen. Jatkokehittämisen kannalta näen erittäin tärkeäksi mobiilisovelluksen kehittämisen myös muille käyttöjärjestelmille, sekä ODK Collect lomakesovelluksesta, että Samsung luokanhallintajärjestelmän mobiilisovelluksesta. ODK Collectin suhteen tämä olisi suhteellisen yksinkertaistakin toteuttaa, koska kyseessä on avoimen lähdekoodin projekti, joka kaiken lisäksi noudattaa avointa standardia lomakkeiden muotoilussa.

Mikäli otan Samsung Schoolin mukaan konseptini kehittämiseen tämän kurssin puitteissa tulen keskittymään selainpohjaisten ja Androidpohjaisten sovellusten etsimiseen ja niiden opetuskäytön hyötyjen pohtimiseen.

Konsepti muotoutuu

Konseptini on saamassa muodon. Kehittelen erilaisia ratkaisuita ja malleja mobiiliin tiedonkeruuseen ja kerätyn tiedon tarkasteluun. Tiedonkeruu mobiililaitteilla voi olla osa jokapäiväistä normaalia opetusta tai sitä voi hyödyntää osana tutkivan opetuksen mallin mukaista opetusta. Oppimisratkaisuni ytimessä on Open Data Kit-työkalujen (https://opendatakit.org/) hyödyntäminen, joihin olen tutustunut ja hieman käyttänytkin opetuksessa. Kehitän tämän TIES-562 kurssin aikana luultavasti muutamia monialaisia esimerkkitapauksia (caseja), jotka seuraavat esimerkiksi Hakkarainen ym. (1999) tai Bybee ym. (2006) tutkivan oppimisen malleja. Pohdin mitä tietoteknisiä ratkaisuita voisi hyödyntää oppimisen eri vaiheissa, pääfokuksen ollessa kuitenkin tiedon keräämisessä mobiilisti, sekä sen visualisoinnissa. Olen tehnyt työkalujen käytöstä opettajille suunnatun verkkokurssin, jonka sisältöä (laajuutta ja rakennetta) tulen myös arvioimaan tämän seminaarikurssin aikana.

Tulen mahdollisesti siirtämään edellä mainitun ODK-vekkokurssin Eliademyn tarjoamalle alustalle, jonka löysin tutustuessamme Systech hankkeen asiantuntija-arviointiin. Pika-arvoita tehdessäni löysin useita oman konseptini kannalta mielenkiintoista oppimisratkaisua, Eliademyn ollessa niistä yksi. Alla on listattuna viisi ratkaisua / palvelua, joista kaksi ensimmäistä voivat sellaisinaan olla käytettävissä tiedon keräämiseen, joko vaihtoehtoina ODK-työkaluille tai käytettäväksi rinnan niiden kanssa. Classting on sosiaalisen median alusta ja vaihtoehto Facebookille. Classting vaikuttaa toimivalta ja selkeältä palvelulta, se on ikään kuin kouluympäristön sisäinen sosiaalisen median työkalu, jota voidaan käyttää luokan tai kurssin asioiden tiedottamiseen sekä yhteydenpitoon opettajan ja oppilaiden välillä. Samsungin luokanhallintajärjestelmään olenkin jo tutustunut. Se voi tarjota mahdollisuuksia tehostaa luokan toimintaa, mutta nykyisellään se on mielestäni monin tavoin hieman kankea. Olen kirjoittanut kokemukseni Samsungin järjestelmästä raportiksi, joka on saatavilla pyynnöstä.

Lopuksi muutama sana SysTech-hankkeen Quick Review työkalusta. Ennalta profiloitujen asiantuntijoiden tekemä pika-arvio on varmasti hyvä keino karsia joukosta arvioitavia oppimisratkaisuita ne jotka kannattaa ottaa lähemmin tarkasteltaviksi. Tehdessämme pika-arvioita tulikin jo esille muutamia toimivuuteen ja vastaamiseen liittyneitä parannusehdotuksia, joten en niitä lähde tässä sen enempää avaamaan.

Lähteet:

Hakkarainen, H., Lipponen, L., Ilomäki, L., Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M., & Lehtinen, E. (1999). Tieto-ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsingin kaupungin opetusvirasto, tietotekniikkaprojektin tutkimusryhmä.

Bybee, R. W., Taylor, J. A., Gardner, A., Van Scotter, P., Powell, J. C., Westbrook, A., & Landes, N. (2006). The BSCS 5E instructional model: Origins and effectiveness. Colorado Springs, CO: BSCS.

Ollako konsepti – vai eikö olla?

Kurssilla tulee kehitellä oma oppimisratkaisukonsepti, helppoa eikö. Alustavana ideana minulla on kehittää pedagogisia käytänteitä mobiiliin tiedonkeruuseen, ja sen hyödyntämiseen tutkivan oppimisen osana.

Saaren lajistoa mobiilisti kerättynä

Saaren lajistoa mobiilisti kerättynä (kuva © Google Earth)

Toisena vaihtoehtona on miettiä miten Samsungin MagicIWB-luokanhallintajärjestelmä voidaan ottaa osaksi opettajan arkea. Kolmantena alustavana vaihtoehtona on miettiä edellä mainittujen elementtien käyttämistä yhdessä ja samanaikaisesti.

Positiivinen digitaalinen oppimiskokemus

Parhaimmat kokemukseni oppimisesta digitaalisessa ympäristössä olen saanut omassa opetuksessani – opettaessahan sitä monesti oppii itse parhaiten. Viime vuosina mielenkiintoni on kohdistunut suurelta osin tietotekniikan integroimiseen biologian opetukseen. Olemme parin viime vuoden aikana keränneet biologian opiskelijoiden kanssa saariston lajistoa tietokannoiksi eri työkaluja käyttäen. Tämä on ollut pilotointia, jossa olen hyödyntänyt omaa ohjelmaani ”Eliö” (http://users.jyu.fi/~nipenapp/elio/) sekä toisaalta avoimen lähdekoodin sovelluksia. Tarkoituksena on ollut rakentaa pedagogisia käytänteitä, kokeilla käytännössä eri lähestymistapojen mahdollisuuksia sekä motivoida kurssilaisia. Pääasiassa kokeilut ovat tuottaneet positiivista feedbackiä ja onnistumisen tunteita (ainakin itselleni), joten matka jatkuu kohti vielä tuntemattomia vesiä samojen, mutta varmasti myös uusien ideoiden siivittämänä.

Lajitietokantaohjelma Eliön pääikkuna

Lajitietokantaohjelma ”Eliö”