Sisko ja sen veli

Sirokatkarapu (Palaemon elegans)

Sirokatkarapuja (Palaemon elegans). Kuva: Niko Nappu 2015, alkuperäistä kuvaa rajattu sekä käsitelty, CC BY-SA.

Tässä tekstissä avaan hieman RASPITIN-projektin (=sisko) sielunelämää sekä siitä seurannutta spin-off -projektia (=veli). Alkuperäisenä ideana on siis rakentaa ensi kesän Saariston ekologia (HY) -kurssille tutkimuslaite (kts. aiempi postaus), jonka avulla tehdään havaintoja litoraalivyöhykkeessä (rantavyöhyke) viihtyvästä tulokaslajista nimeltään sirokatkarapu (Palaemon elegans). Nämä kaverit viihtyvät aivan pinnan tuntumassa noin metrin syvyyteen saakka ja niiden määrä on kasvanut hurjasti viime vuosien aikana. Kursseilla tekemiemme havaintojen mukaan samassa habitaatissa viihtyvän leväkatkaravun (Palaemon edspersus) määrät ovat vastaavasti pienentyneet, ainakin Tvärminnen alueella. Itse asiassa emme ole saaneet lainkaan havaintoja leväkatkaravuista useaan vuoteen, kun taas sirokatkarapuja lienee useita satoja yksilöitä satunnaisella neliömetrin alalla.

Kurssilla olemme aina seuranneet litoraalin elämää päivisin, mutta nyt tekisi mieli tehdä havaintoja vuorokauden ympäri. Koska ko. kurssilla emme aio itse valvoa vuorokauden ympäri, voisimme rakentaa vehkeen, joka tekee havaintoja puolestamme. Alla on alustava algoritmi näytteenottimen toiminnalle (työnimi RASPITIN):

  1. Aloita scriptin suorittaminen laitteen käynnistyksen yhteydessä.
  2. Odota 20 min.
  3. Mittaa valon määrä ja veden lämpötila sekä tallenna ne kellonajan mukaan.
    1. Jos valon määrä on alle X-luxia
      1. Vaihda yökameralle
      2. Sytytä IR-ledit
      3. Tee kohdat kuten 3Bi – 3Biii
      4. Sammuta IR-ledit
    2. Muuten pitäydy päiväkamerassa
      1. Ota kuva
      2. Merkitse kuvaan kellonaika ja päivämäärä
      3. Tallenna kuva
  4. Odota 5 min.
    1. Suorita kohdan kolme mukaisesti kunnes:
    2. Lopeta scriptin suorittaminen 288 (1440 min / 5 min.) kuvan ottamisen jälkeen.

Tällä hetkellä laitteisto koostuu seuraavista osista ja komponenteista; muutokset kuitenkin mahdollisia, kunhan päästään testausvaiheeseen:

Kunhan projekti tästä etenee, niin kokoonpanoon lisätään muutamia osia ja joitakin vaihdetaan toisiksi:

  • NOIR kamera -> joku tämän tyyppinen usb-ratkaisu tilalle.
  • Toiseksi kameraksi Raspberryn oma kameramoduuli.
  • Tällainen levy, johon lopulliset viritykset tehdään.
  • Jokin virtapankki, josta saa 5 V.
Sirokatkarapu (Palaemon elegans)

Sirokatkarapu (Palaemon elegans). Kuva: Tommi Sirviö 2016, alkuperäistä kuvaa käsitelty, CC BY-SA.

Koko systeemi viritetään lopulta läpinäkyvään akryylikanisteriin, johon tehdään tarvittavat läpiviennit (ainakin lämpötila, ehkä ir-ledit). Tästä vaiheesta vastaa Mr. K. Alla on kuva vanhasta sukellusvalaisimen akkukotelosta, johon K tekee uuden kannen kirkkaasta akryylista.

Akryylikotelo

Vanha sotaratsu eli American Underwater Lighting -sukellusvalo saa uuden elämän RASPITIN-projektissa.

Mr. K:n kanssa alettiin myös ideoimaan jonkinlaista CTD-sondin (Conductivity, Temperature, Depth) ja ROV:n (Remotely Operated Vehicle) yhdistelmä. Tähän vehkeeseen hankittavat sensorit ovat hieman kalliimpia, ainakin, jos halutaan päästä hieman helpommalla. Suolapitoisuutta ja lämpötilaa varten tarvitaan tämä vehje ja syvyyttä mittaamaan tämä anturi. Koska kaikki hyvät projektit tarvitsevat hyvän nimen, niin olkoon tämän vehkeen työnimenä SLPV (Suolapitoisuutta, Lämpötilaa ja Painetta mittaava Vehje).

Bookmark the permalink.

3 Comments

  1. Ehdotan kunnioittaen tämän mahtavan uudentyyppisen CTD-sondin työnimeksi SLPV:n sijaan LäPSy tai LäPSSy (Lämpötila, Paine, Suolapitoisyys, Syvyys) 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *